
Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Koronakevät sulki julkiset tilat ja keskeytti esittävän taiteen toiminnan. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen suunnittelupäällikkö Olli Rantala on tarkkaillut, miten kulttuuria tuodaan kotieristykseen.
Oulu kuten muutkin kunnat ja kaupungit Suomessa on ottanut poikkeusolojen myötä digiloikan vain muutamassa viikossa. Koska palvelut on suljettu, digitaalisten alustojen ja eri sisällönjakokanavien hyödyntäminen on korostunut.
Me lähdimme heti pohtimaan, mitä palveluita voisimme tarjota kuntalaisille. Tästä syntyi Oulun kaupungin kulttuurilaitosten kautta muun muassa Ellen Thesleff – Aurinkosuudelma -virtuaalinäyttely, videokierros sekä virtuaalinen satuhetki, ValveLive, KirjastoLive, podcast-lähetyksiä ja paljon muuta. Näiden kulttuurialan ammattilaisten toteuttamien sisältöjen vastapainoksi on ollut kiinnostavaa havainnoida tekemistapojen eroja meillä ja maailmalla. Kaikilla on kuitenkin ollut sama tavoite: kulttuuria ja omaa tekemistä on tarjottu kaikkien koettavaksi.
Tilanne on ollut maailmanlaajuisesti kaikille sama, kun konsertit ja esiintymiset ja näyttelyt on peruttu. Tässä tyhjiössä onkin nopeasti syntynyt uusi liike, jossa kulttuurin ja taiteen sisältöjen saavutettavuus on korostunut. Ansaintamallit ovat se pullonkaula, johon on yritetty löytää toimivia keinoja.
Kevään poikkeustilan ensimmäiset oululaislähtöiset livestream-konsertit lähtivät liikkeelle talkoovoimin. Täytyykin nostaa hattua paikallisille alan ammattilaisille, joista on erityisesti mainittava Eero Vuolukan ja Matti Niemen Livepaletti Oy, Mikko Pohjolan luotsaama Saha Prod Oy sekä Ilpo Sulkalan 45 Special. Toimintaa ei ole haluttu keskeyttää. Muun muassa Stayin’ Alive -konsepti on pitänyt oululaisen klubitoiminnan aktiivisena tarjoten viikottain eri musiikkityylejä edustavien kotimaisten artistien livekonsertteja ilmaiseksi koteihin.
Ainoana mahdollisuutena osallistua kustannuksiin on tarjottu vapaaehtoista pääsylippua. Tämä ajatus olisi tuntunut ennen koronaepidemiaa varsin kaukaiselta. Miksi kukaan haluaisi ottaa taloudellista riskiä ja tarjota livekonsertteja ilmaiseksi koteihin? Lähtökohta on ollut, että toiminnan on jatkuttava ja taiteen ja kulttuurin tekijöiden toimeentulo on turvattava kaikin mahdollisin keinoin. Onneksi tämä on tuonut järjestäjille vapaaehtoisten lahjoitusten ja maksujen myötä kuitenkin jotain tulovirtaa ja sosiaalinen media on mahdollistanut uusia ansaintamalleja.
Suomen valtio on tuonut taiteen kentälle tarjolle korona-avustuksia. Ensimmäisellä hakukierroksella Taiteen edistämiskeskuksen koko 1 599 000 euron tukipotista tuli Ouluun yhteensä 18 000 € eli 3 000 euron tuki kuudelle eri taiteen ammattilaiselle. Oulu oli kaupunkien joukossa jaetulla seitsemännellä sijalla yhdessä Kuopion ja Lahden kanssa. Helsinkiin tuesta meni yhteensä 831 000 € ja Tampereelle 75 000 €. Nämä luvut osoittavat, että valtakunnan painopiste kulttuurialan tukemisessa on keskittynyt Jyväskylästä katsottuna eteläisempään Suomeen.
Rahoituksen niukkuus on valitettava tosiasia, joka koskee kaikkia avustuksia. Korona-avustuksissa yhtenä haasteena on ollut, että toimijoilla pitäisi olla todennettavia tappioita. Ilman toimintaa ei synny tuloja eikä myöskään tappiota. Hakijoiden määrä on myös runsaslukuinen. Tässä esimerkissä korona-avustusta hakeneista 3 733 hakemuksesta 3 200 jäi ilman tukea.
Euroopan valtiot ja yksittäiset kaupungit ovat olleet myös hyvin aktiivisia eri kulttuurisisältöjen ja ammattilaisten tukemisessa. Näistä suurimpana yksittäisenä lisämäärärahana on nostettava Amsterdamin kaupungin 17 miljoonan euron tukipaketti kulttuurin ja luovan talouden toimijoille. Suosittelen kaikkia Kaltion lukijoita tutustumaan tähän sivustoon, johon on nostettu esille eri keinoja, joita kaupungit ovat tuoneet tarjolle: covidnews.eurocities.eu. Toivottavasti näitten joukossa on myös sellaisia uusia käytäntöjä, joita voidaan Oulussakin kehittää edelleen.
Kulttuurialan toimintaedellytysten sekä eurooppalaisten verkostojen ja työtilaisuuksien kasvattamiseksi Oulussa on poikkeustilassa haettu erilaisia hankerahoja kuten EAKR-koronatukea OuluLive-konseptin rahoittamiseen. Konseptissa pyritään tarjoamaan uusia menetelmiä kulttuurisisältöjen esilletuomiseen, toimijoiden vuorovaikutuksen lisäämiseen sekä yleisötyön kehittämiseen. On selvää, että Oulun kokoisessa kaupungissa, joka pullistelee digiosaamisellaan, tulisi olla paremmat työvälineet ja keinot, joita käyttäen taiteen sisältöjä voidaan tarjota matalalla kynnyksellä myös korona-ajan jälkeen.
Nämä ovat vain esimerkkejä niistä lukuisista mahdollisuuksista, joita voimme yhdessä viedä eteenpäin. Myös Taiteen edistämiskeskuksen eri apurahahakuja kannattaa seurata aktiivisesti. Näistä osassa oululaiset ovat onnistuneet saamaan rahoitusta, mutta valitettavan paljon tästä resurssista jää pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivien kaupunkien toimijoille.
Tärkeintä on kuitenkin se yhteinen tahtotila, joka on korona-aikana välittynyt jokaisen toimijan Facebook-päivityksistä ja tekemisistä. Kansallisena esimerkkinä muotoilun ja designin saralla on toteutettu virtuaalisia messuja, joissa näytteilleasettajat ovat olleet lähes yhdenvertaisessa asemassa, koska messuosastot ja näkyvyys ovat lähtökohtaisesti olleet kaikille näytteilleasettajille samanlaiset. On ollut mukava nähdä, miten taikuus on löytänyt uuden kanavan esimerkiksi Joni Pakasen kotistudion kautta. Vastaavasti oululaista lastenkulttuuria, teatteria, musiikkia ja kuvataidetta sen eri muodoissa on tuotu mitä kekseliäämmillä tavoilla tarjolle. Tämä osoittaa, että ainakin Oulussa kulttuuria halutaan tehdä isolla sydämellä myös digitaalisesti.
Vaikka tässä kirjoituksessa esille nostettu rahoitus on vielä turhan rajoittunutta, on Oulussa pitkäjänteisellä kehittämisellä saatu vuodesta 2020 lähtien kulttuuriavustuksiin tasokorotus, jonka toivoisi jatkuvan talouden haasteista huolimatta myös tulevina vuosina. Olemme nimittäin kaikki saaneet huomata, miten poikkeusolojen kurjuudesta ja eristäytymisestä huolimatta oululaisilla on jatkuva kulttuurin nälkä. Oululainen kulttuuri on välittynyt ympäri maailmaa muun muassa Petrus Schroderuksen ”Rakastan elämää” -Youtube-videon sekä siitä poikineen äitienpäiväkonsertin järjestämisen myötä. Tästä rohkaistuneena uusia konsertteja on jo suunnitteilla.
Tätä ruokahalua voimme ylläpitää yhdessä, toisia tukien ja kulttuuritilaisuuksiin osallistuen niin digitaalisesti kuin jatkossa entistä vahvemmin myös pääsylippujen ja tilaisuuksiin osallistumisen muodossa. Poikkeusolosta huolimatta toivotan kaikille Kaltion lukijoille kulttuuririkasta alkavaa kesää!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
”Elokuva on kokonaisuutena immersiivinen. Sen sisäismaailmaan uppoutuu vaivatta. Pöystin roolihahmo tivaa: ’Vakoiletko sinä, nainen, uniani?!'” Matti A. Kemi katseli Pirjo Honkasalon viimeisimmän fiktioelokuvan.
Apartheid-valtioita on ennen Israeliakin pysäytetty boikottien avulla.
”Oli varhmaan tarkotus ette sain vastaani haasteita. Mie tarkotan ette, jos kirjailija lähtee stipentireissule, niin onnea oon se, ette jotaki tapahtuu. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli aika monta.”
”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.
”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”
”Tämän vuoden parhaimmistoa viihdeosastolla”, toteaa Matti A. Kemi 28.3.2025 ensi-iltansa saaneesta, Teemu Nikin ohjamaamasta elokuvasta 100 litraa sahtia.
Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen viettivät kolme kuukautta residenssissä New Yorkissa. Kaltion palstalla he haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.