Maagissävytteinen matkatarina
Alakuloinen ja haikea perusvire, kaikkitietävä kertoja, maagisrealistinen vivahde. Marjo Jääskä arvioi Siina Tiuraniemen romaanin Jäämeri.
Huhtikuun Kaltion kansikuva on osa taidemaalari Hanna Kannon (s. 1981) teoksesta ”Jean d’Arc” (2016). Erilaisia hiihtäjiä kuvaava kokonaisuus, josta tällä sivulla nähdään muutama, on esillä osana Kannon Beam of Light -näyttelyä Oulun taidemuseossa 29.5.2016 saakka.
Kannon tähänastisen tuotannon kantava teema on ollut muuttuva pohjoinen luonto ja kulttuuriperintö. Haaparannassa asuva Kanto kertoo käänteentekevästä matkasta Kilpisjärvelle 2007: ”Vaikka olen Torniosta kotoisin ja lähes koko elämäni asunut Lapissa, kokemukset paikasta, sen ihmisistä ja kulttuurista Kilpisjärvellä olivat niin vaikuttavia, että heräsin sen myötä näkemään pohjoisen elämäni ja identiteettini arvokkuuden. Niiden kokemusten myötä pohjoisesta muodostui tekemiseeni punainen lanka. Se on tuonut paljon merkityksellisyyttä.”
Arkitodellisuudesta ja henkilökohtaisista kokemuksista poimitut aiheet värittyvät Kannon teoksissa ripauksella fantasiaa ja outoutta. ”Valkoinen, tyhjä pohjoinen maisema on kuin tyhjä taulu. Olen ja liikun siinä tyhjyydessä. Vaikka töissäni on pimeyttä, niissä on myös pilkahdus valoa.”
Kannon töiden aihemaailmaan on viime aikoina pohjoisen arjen lisäksi tullut uusi, historiallinen näkökulma: tutkimusmatkailijat. Näiden kautta Kanto sanoo käsittelevänsä omaa tutkivaa suhtautumistaan. Oulun näyttelyssä nähdään myös Kilpisjärvellä kuvattu videoinstallaatio, jossa Kanto eläytyy 1700-luvun ranskalaisen tutkimusmatkailijan haasteisiin ja samalla parodioi omaa itseään tutkivana taiteilijana pohjoisessa.
Kanto on käynyt tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan juhlivaa Limingan taidekoulua 2000–2001 ja valmistunut taidepedagogiksi Lapin yliopistosta vuonna 2007. Opettajantyöstään Haaparannan Sverigefinska folkhögskolanissa hän on tällä hetkellä osittain Suomen Kulttuurirahaston työskentelyapurahan mahdollistamalla virkavapaalla.
Suomen ja Ruotsin lisäksi Kannon teoksia on ollut yhteisnäyttelyissä ympäri maailmaa sekä yksityisnäyttelyssä Japanin Sapporossa viime vuonna. Oulun jälkeen varmistunut on ainakin näyttely Piteån eli Piitimen taidehallissa vuonna 2017. Myös Pohjois-Suomen biennaaliin, Aineen ja Kemin taidemuseoissa 10.6. avattavaan Lumipalloefekti 3 -näyttelyyn, on Kanto valittu mukaan.
Näyttelyteksti, Beam of Light, Oulun taidemuseo 9.4.–29.5.2016
Alakuloinen ja haikea perusvire, kaikkitietävä kertoja, maagisrealistinen vivahde. Marjo Jääskä arvioi Siina Tiuraniemen romaanin Jäämeri.
Matti Rinteen muistelmat toimivat johdatuksena suomalaisen yhteiskunnan henkiseen modernisaatioon 1950-luvulta alkaen. Näin ainakin näkee Juhani Rantala.
Marjo Jääskä kirjoittaa Tarja Leinosen Tuohitähtipuun olevan ”oudon rauhoittavaa luettavaa”. Lue, mitä muuta se on.
Matti A. Kemi arvioi Harry Salmenniemen viimeisimmän novellikokoelman rikastuttavaksi. ”Parhaimmillaan Salmenniemi on kuvatessaan nurkkaan ahdistettua ihmispoloa.”
Painetussa lehdessä suomennettuna julkaistu Neal Cahoonin essee julkaistaan verkko-Kaltiossa alkukielellä.
Elokuun Kaltion kansiteos on Raisa Raekallion ja Misha del Valin öljymaalaus ”Tivoli” tai ”La feria”. Kittilän Sirkassa asuva taiteilijapariskunta on […]
Toisen aallon saapumisaikaa arvuutellaan jo. On kuitenkin kesä, kauniit ilmat täyttävät Oulussakin patioita ja torinrannan kojuja. Mietin, oliko Pariisissa 1900-luvun […]
Ensimmäinen inkeriläinen pitkä elokuva jättää positiivisen mielikuvan, vaikka henkilöiden ja draaman jännite ei kovin sähköiseksi kasva. Ohjaaja Lauri Randla onnistuu erillisissä kohtauksissa kiteyttämään jotain 1980–1990-luvuista, Jarno Mällinen kirjoittaa.
Keväällä, kun koronaviruksen takia kaikki lähikontakti oli kiellettyä, ilmestyi kaksi suomalaisen lavatanssin historiaa käsittelevää tietokirjaa. Risto Kormilainen luki molemmat.
Tanssin hyvinvointivaikutukset ovat helpommin fyysisesti mitattavissa kuin monella muulla taiteenalalla. Hanna Poikonen on kiinnostunut myös niistä vaikeammin havaittavista muutoksista, joita tanssin ja taiteen kokemukset aiheuttavat aivoissa. Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä väitellyttä Poikosta haastatteli Kaltion Marlene Hyyppä.
Koronakevät sulki julkiset tilat ja keskeytti esittävän taiteen toiminnan. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen suunnittelupäällikkö Olli Rantala on tarkkaillut, miten kulttuuria tuodaan kotieristykseen.