Kuljemme laput silmillä ja korvilla

Marie von Ebner-Eschenbach: Aforismeja. Toim. ja suom. Tuija Tuomaala. 96 s. Punos-kustannus 2023.

Marie von Ebner-Eschenbachin aforismeissa havainnoidaan, millaisena näemme itsemme, millaisena toiset. Aforismit nostavat esille ihmisyyden perusasioita, joista nykyajan someihmistä voisikin muistuttaa – se, miten kohtelemme toisiamme, vaikuttaa meihin. Onko epäajanmukaista puhua käytöstavoista? Aforismit osoittelevat sormella eri suuntiin, mutta kääntävät katseen itseemme.

Ebner-Eschenbachin aforismit ovat myös vastinparien aforistiikkaa, joka tarkastelee ihmisenä olemisen ristiriitaisuuksia ja asioiden eri puolia. Sydän ja järki. Totuus ja valhe. Vaatimattomuus ja ylpeys. Anteliaisuus ja saituus. ”Vähään tyytyminen on vaikeaa, paljoon tyytyminen mahdotonta.”

Ihmisluonteen kuvaaminen lyhyesti ei ole mutkatonta. Aforismit ihmisen heikkouksista ja huonoista ominaisuuksista iskevät milloin terävämmin, milloin tylsemmin. Huumori pilkahtelee aforismien tulokulmissa. ”Kunnioita latteuksia! Niissä on vuosisatojen aikana kertynyttä viisautta.” Yksi kokoelman herkullisia lukuja on ”Taide sai alkunsa kaipuusta”, jossa kirjoitetaan luovasta työstä, taiteilijuudesta – ja kriitikoista.

”Taiteilijan tehtävä ei ole huolehtia siitä, että hänen työnsä saa tunnustusta, vaan että se ansaitsee sitä.”

Itävaltalaisen Marie von Ebner-Eschenbachin (1830–1916) tuotantoon kuuluu näytelmiä, romaaneja, kertomuksia ja runoja, mutta erityisesti hänet tunnetaan aforismeistaan. Ebner-Eschenbach oli aikanaan saksankielisessä Euroopassa suosittu ja arvostettu kirjailija, joka alkoi saada tunnustusta työstään 50-vuotiaana. Vuonna 1900 Ebner-Eschenbachin täyttäessä 70 vuotta hänet nimitettiin ensimmäisenä naisena Wienin yliopiston kunniatohtoriksi. Kirjailija sai myös muita tunnustuksia ja oli ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuosina 1910 ja 1911.

Ebner-Eschenbachin saamat tunnustukset olivat merkittäviä, sillä hänen elinaikaan kirjailijana tai taiteen alalla työskentely nähtiin enemmän miesten tehtävänä. Naisten tekemä työ ei aina saanut arvostusta tai naisen asema yhteiskunnassa toi työhön omat haasteensa. Kuten Ebner-Eschenbachin aforismissa todetaan: ”Taideammatissa toimiminen on naiselle aina katastrofi. Hän pystyy tekemään työtään vain silloin, kun hänellä ei ole mitään muuta tehtävää.”

Suomennoksen aforismeissa näkemykset sukupuolesta eivät ole laajasti esillä. Luku, jossa käsitellään naisia, miehiä ja avioliittoa, ei ole kokoelman parhaimmistoa. Näissä aforismeissa tulee selvemmin esille tekstien suhde kirjoitusaikaansa – melko perinteiset näkemykset sukupuolesta, miehistä ja naisista tuntuvat vanhanaikaisilta, vaikka jotakin kirjoittajan ajattelusta tiivistyykin aforismissa ”Älykkäällä naisella on luonnostaan lukemattomia vihollisia: kaikki tyhmät miehet.”

”Kokonainen kirja – kokonainen elämä.” Aforismilla voisi kuvailla myös Aforismeja-kokoelmaa, vaikka suomennos onkin valikoitu otos kirjailijan tuotannosta. Suomennoksen aforismit on poimittu kokoelmista Fünfhundert Aphorismen (2015, 4 p.) ja Sämtliche Werke, Band 4 (1920).

Kokoelma on jaettu kahdeksaantoista lukuun, mikä on onnistunut, lukukokemusta keventävä ratkaisu. Kokoelmaan on sisällytetty myös lyhyt taustoittava teksti kirjailijasta, mikä on varmasti tarpeen, sillä vähän suomennettu Ebner-Eschenbach on todennäköisesti jäänyt monille lukijoille tuntemattomaksi.

Takakansitekstissä Ebner-Eschenbachin aforismeja kuvataan ”ajattomiksi huomioiksi”, mikä pitää osittain paikkansa. Paikoin lauseiden muotoilut tuntuvat hiukan kuluneilta ja aforismien syntyaika näkyy niiden tyylissä ja sanavalinnoissa. Aihepiirit ja tiiviisti muotoillut ajatukset tarjoavat kuitenkin nykylukijalle meheviä paloja pureskeltaviksi hienovaraisen huumorin kera.

”Pysähtynytkin kello on näyttänyt kaksi kertaa päivässä oikeaa aikaa ja voi muistella vuosien saatossa kokemiaan lukuisia onnistumisia.”

Kokoelman julkaisu ja näiden ajatusten tuominen suomenkielisille lukijoille maisteltavaksi on Punos-kustannukselta ja suomentaja Tuija Tuomaalalta hienoa työtä.

Kannessa: Njáhcu

Kannessa 4/2024

Tämän numeron kansiteoksemme on still-kuva videoteoksesta ”Njáhcu”, joka on esillä Ánnámáretin ja Marja Viitahuhdan Bálvvosbáiki-näyttelyssä Saamelaismuseo Siidassa 29.9. saakka. Bálvvosbáiki-näyttelykokonaisuuden […]