Markku Envall ”antaa lukijalle tilaa omaan ajatteluun ja kantojen muodostukseen tekstien mietteliäisyydellä sekä arvoituksellisuudella”, kirjoittaa Risto Kormilainen esseekokoelmasta Rajan kahta puolta.

”Kirja on jäntevästi rakennettu tiiviiksi tietoa täynnä olevaksi kokonaisuudeksi”, Risto Kormilainen kirjoittaa Maaria Haikolan tietoteoksesta Kämppäemäntiä ja laivakokkeja.

Vienan reitti ry on julkaissut syksyn 2023 seminaarin ”Karelianismia Kainuussa ja Vienassa” esitykset artikkelikokoelmana. Risto Kormilainen arvioi teoksen Kaltiolle.

”Pelon ja ahdistuksen ilmapiiri on kouriintuntuvasti läsnä lujassa kerronnassa”, arvioi Risto Kormilainen Ulrich Alexander Boschwitzin romaania Matkalainen.

”Mikrotason kulttuurinen traditio avautuu yleisellä tasolla panoraamaksi rajakarjalaisuudesta tuoden esiin tuoreita ja raikkaita näkökulmia erityisesti henkilöiden kautta.” Risto Kormilainen luki Tuula Puolukan uutuusteoksen.

Sonja Saarikosken Naisvangit ”on erinomaisesti kirjoitettu ja vahvalla eetoksella se näyttää hyvinvointivaltion kääntöpuolen kaikessa rujoudessaan”, teoksen arvioiva Risto Kormilainen kirjoittaa.

Kai Aareleidin Tyyni valtameri on ”samalla kertaa rakkaustarinoiden risteytys ja ikkunoita virolaiseen menneisyyteen avaava historia”, Risto Kormilainen kirjoittaa.

Markku Niemisen Kalevalan synty ja Kainuu ”täydentää erinomaisella tavalla Elias Lönnrotin aikaa Kainuussa sekä taustoittaa runonkeruumatkoja koko Kainuun alueella”, Risto Kormilainen kirjoittaa.

”Joskus ihmettelin Lapissa, kuinka paljon mökkejä oli rakennettu suon reunamille. En ole ihmetellyt enää vuosiin, sillä suo on mitä upein maisema kaikkina vuodenaikoina.” Risto Kormilainen luki suoretkeilyvinkkikirjan.

Kreikan nykyrunouden antologia Aurinkokellon runot ”ovat elämänläheisiä, kriittisiä ja silti harmonisia tulkintoja ihmisistä, olosuhteista ja kaikesta elämän konkretiasta”, Risto Kormilainen ilahtuu kritiikissään.

”[Keijo] Nevarannan lyriikka on vahvaa kaikessa pienimuotoisuudessaan ja akvarellimaisuudessaan”, kirjoittaa Risto Kormilainen uudelleen julkaistusta kokoelmasta Lintujen silmissä kivien kylmyys.

”Tarina poukkoilee polveillen. Parhaita paloja ovat Kotisaaren muistelukset puolankalaisesta elämänmenosta ja sanailusta entivanhaseen malliin.” Risto Kormilainen arvioi Ahti Kotisaaren tarinakokoelman.

Piispa Jari Jolkkonen jatkaa Kuopion hiippakunnan vahvaa kirjallista perinnettä teologisella esseekokoelmalla, jossa hän pohtii kristillistä ihmiskuvaa, uskon ja politiikan suhdetta sekä spiritualiteettia. Risto Kormilainen kritikoi.

Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.

”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.

Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.

”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.

”Larsson kuvaa ruotsalaista yhteiskuntaa alastoman koruttomasti. Ammattirikollisuus kulkee usein pari askelta tutkintaa edellä.” Risto Kormilainen arvioi Åsa Larssonin norrbottenilaisdekkarin.

”Kyllä tämä teos pienestä historian kertauskurssistakin käy”, kriitikko Risto Kormilainen toteaa Maria Petterssonin teoksesta Suomen historian jännät naiset. Jännissä on niin poliitikkoja, tieteilijöitä kuin seikkailijoita ja rikollisiakin.

Maija Saviniemen toimittamassa artikkelikokoelmassa Kalle Päätalo tutkijoiden silmin luodataan Päätaloa historian kuvaajana sekä kielen ja murteen taitajana ja kuvataan Kallen kasvua kirjoittajaksi ja kirjoittajana.

”Suvi Rimpiläisen kerronta on mehevää, kieli soljuvaa, monimurteista, ilmeikästä ja tehokasta”, kirjoittaa Risto Kormilainen tämän vinksahtaneista novelleista koostuvan esikoisteoksen arviossaan.

”Turunen vyöryttää esiin 1960-luvun nuorison sukupuolisen heräämisen, musiikkimieltymykset tangosta poppiin, rippikoululaisen uskonkysymysten ja akanottoluvan pohdinnat; mutta ennen muuta hän kirjoittaa työkeskeisestä elämäntavasta maaseudulla.”

Terhi Törmälehdon Taavi on ”romaani, historiallinen ja dokumentaarinen, paljastava ja lyyrinen. Se on rehellisen avoin tilitys myös pitkistä menneisyyden vaietuista varjoista.”

Lapista Uudellemaalle päätyneet emeritukset Mikko Heikka ja Vesa Kanniainen kävivät kirjeenvaihtoa siitä, minkälainen maailma on koronan jälkeen. Nyt keskustelu on julkaistu kirjana.

Sauna on hyvä ihmiselle. Tämä suomalaisten varsin hyvin tuntema seikka on todennettu useissa tutkimuksissa. Lämpö voi toimia myös henkisenä terapiana.

JP Koskinen on ilmastonmuutosromaanissaan tiukasti ajan hermolla, Risto Kormilainen toteaa kritiikissään.

Keväällä, kun koronaviruksen takia kaikki lähikontakti oli kiellettyä, ilmestyi kaksi suomalaisen lavatanssin historiaa käsittelevää tietokirjaa. Risto Kormilainen luki molemmat.

”Teksti livahtaa siellä täällä hieman naiiviksikin”, Risto Kormilainen toteaa Timo Airaksisen uudesta teoksesta Jäähyväiset uskonnolle.

Sakari Huovinen on kirjoittanut persoonallisen elämäkerran isästään, tuomiorovasti Lauri Huovisesta. Kirjoittaja kulkee teoksessa myös oman elämänsä syövereihin.

Tupakka on yksi ympäri maailmaa tunnetuimmista kulttuurisista merkitsijöistä. Lääkkeenäkin joskus käytetyn nautintoaineen maine on kuitenkin viime vuosikymmeninä heikentynyt. Miten kirjallisuudessa?

”Tunnusteleva monologiromaani tiivistyy ja jäntevöityy loppua kohti”, Kaltiolle Panu Rajalan uuden teoksen arvioinut Risto Kormilainen kirjoittaa.

Tommi Liimatta jatkaa Suomen kirjallisten merkkihenkilöitten tekstien toimittamista, tällä kertaa kohteena ovat Pentti Saarikosken päiväkirjat.

Kati Koivikon romaanin Kirkkaankeltaisen Wartburgin kyydissä. Matkalla Saksan itäosissa (Avain 2019) arvostelee Risto Kormilainen.

Patricia Posnerin teos käy läpi romaniansaksalaisen apteekkari Victor Capesiuksen elämäntarinan, jossa kausi keskitysleirin proviisorina on keskeisessä roolissa. Kirjan arvioi Kaltiolle Risto Kormilainen.

Sauna, tuo suomalaisten käymistä korpimaista ensimmäinen. Laura Seesmeren sauna-aiheisen väitöstutkimuksen on julkaissut Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ja sen Kaltiolle arvioi Risto Kormilainen.

Millaista on elämä mammutti-Neuvostoliiton jälkeen Venäjällä? Tähän suuntaa katseensa panoraamamainen Neuvostoihmisen loppu, kuten Risto Kormilainen arviossaan kirjoittaa.

Liisa Enwald: Kadonnut talo ja muita paikkoja. ntamo 2018. Kajaanilaislähtöinen FT Liisa Enwald on moni-ilmeinen kirjoittaja, joka nivoo esseissään yhteen […]

”Aino Kallas. Maailman sydämessä vie lukijan Suomenlahden molemmille puolin ja näyttää Kallaksen kirjallisen tuotannon juuria rikkaasta kulttuuriperinnöstä ammentaen.” Silja Vuorikurun elämäkertateoksen arvioi Risto Kormilainen.

Mikko Porvali: Tiedustelun näkymätön historia. Antiikista maailmansotiin. Atena 2018. Läpi maailmanhistorian on tarvittu tietoja naapureista, liittolaisista ja vihollisista. Vallanpitäjät ovat […]

Veikko Huovisen pitkäaikainen haastattelija ja ystävä Eero Marttinen kirjoitti Huovisesta elämäkerran Hiljaisen hymyn mies. ”Teitpä hyvän kirjan”, toteaa Kaltioon sen arvostellut Risto Kormilainen.

Risto Kormilaisen luvun alla oli tällä kertaa norjalaisen Jörn Lier Horstin romaani Luolamies (Otava 2017), jonka on suomentanut Outi Menna.

Myös Shari Lapenan kirjoittama ja Oona Nyströmin suomentama Hyvä naapuri (Otava 2017) on käynyt läpi Risto Kormilaisen kriittisen luennan.

Juha Hännisen kirjan Kuolemme vain kerran (Otava 2018) arvioi Risto Kormilainen.

Riitta Tenni: Ja kaukana siintää meri. BoD 2017. Kirjailija ja akateemikko Toivo Pekkanen (1902–57) aloitti kirjailijanuransa novellistina 1927. Hän oli […]

Susanna Uusitalo: Hyvä sauna. Suomalaisen saunaelämyksen jäljillä. Moreeni 2017. Mistä löytyy Suomen toiseksi parhain sauna? Jokaisen oma sauna on nimittäin […]

Hannu Niklander: Rikottua lasia. Robustos 2017. Pitkän linjan kirjailija Hannu Niklander (s. 1951) on kirjallisuuden moniottelija, jonka tuotantoon kuuluu niin […]

Pekka Nevalainen: Kulkukauppiaista kauppaneuvoksiin. Itäkarjalaisten liiketoimintaa Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Itä-Karjalasta Suomeen suuntautuneella kaupankäynnillä on pitkät juuret. Jo 1500–1600-luvuilta alkaen […]

Lasse J. Laine: Suomen linnut. Harrastajan opas. Otava 2017. Kevät on lintuharrastajan unelma-aikaa, koska silloin muuttolinnut palaavat ja on mahdollista […]

Rakkauteen ja romantiikan kulttuurihistoriaan uppoaa Markku Soikkeli tietokirjassa Tuttua lemmentouhua (SKS 2016). Risto Kormilainen puolestaan uppoaa Soikkelin teokseen.

Tämän päivän dekkari on moniulotteinen, inhimillinen, kantaa ottava ja erilaisia ammattiryhmiä analysoiva. Itävaltalainen Ursula Poznanski on sijoittanut kolmannen dekkarinsa Äänet […]

Vahva pohjoisen herätysliike vanhoillislestadiolaisuus on siihen kuuluville turvallinen yhteisö, joka toimii monen tason turvaverkkona. Valitettavasti kääntöpuolena on tiukka kontrolli, joka […]

Risto Kormilainen arvioi Kaltiolle Andreas Tjernshaugenin tietokirjan Tiaisten salainen elämä (Atena 2016, suom. Ulla Lempinen).

Tommi Kinnusen esikoisteos Neljäntienristeys on kääntymässä oopperaksi Oulussa ensi vuonna, ja nyt Risto Kormilaisen arvioima Lopottikin ehti jo Turun kaupunginteatterin näyttämölle. Toimivat ne luettuinakin.

Lauri Meren teoksen Tuntematon tähti Jussi Jurkka (Otava 2015) kritisoi Kaltiolle Risto Kormilainen.

Ruotsalaisen Lars Petterssonin dekkari Verijäljet lumessa on Salla Korpelan suomentama ja Minervan julkaisema. Risto Kormilainen lukee siinä ”vahvan ajankuvan vanhan poroelinkeinon ja kaivosteollisuuden törmäyskurssista”.

Toimittajataustaisen Paula Hawkinsin esikoisteos Nainen junassa on ilmestynyt Suomeksi Oona Timosen suomentamana ja Otavan julkaisemana. ”Pitää otteessaa”, arvioi Risto Kormilainen.