Hautala ja tyttö ovat tässä verkko-Kaltiossa arvostellunkin Torni-teoksen kehyskertomuksen hahmoja. Tornin on puvustanut Heidi Kesti, ja valokuvat on kuvannut Janne-Pekka Manninen.

Hyrynsalmen Mustarinda-talosta meille kirjoittaa tällä kertaa neljän suun yhteistyö: Sallamari Rantala, Vappu Kannas, Océane Bruel ja Dylan Arnold viettivät Paljakalla syyskuutaan.

Viron kirjeenvaihtajamme Ville Hytönen raportoi tällä kertaa populaarimusiikista: 2013 muuttaessaan Tallinnaan hän sai herätyksen, joka havahdutti monen virolaisen 1970–1980-luvuilla.

Numeron 4/2016 kansitaiteilija JATZ on tänä kesänä mukana niin Limingan taidekoulun 50-vuotisjuhlanäyttelyssä kuin Kemin ja Aineen taidemuseoihin ripustetussa Lumipalloefekti 3 – Pohjois-Suomen biennaalissa.

Kaltio aloittaa yhteistyön Hyrynsalmen Mustarinda-talon ja Mustarinda-seuran kanssa; vakiopalstalla vaihtuvat kirjoittajat talon asukkaitten myötä. Sarjan aloittaa kevätkauden talossa työskennellyt Tiina Arjukka Hirvonen.

Eestin kirjeenvaihtajamme Ville Hytönen kuvailee tällä kertaa totuutta virolaisten avoimuudesta. ”Virolainen välttelee kiusallisia tilanteita”, Hytönen kirjoittaa. ”Hän ei osaa käsitellä sosiaalisuutta.”

Merja Männikön Kulttuuriosuuskunta Ilmeen ”Elämäntuntoa taiteesta” -hankkeesta kirjoittaman artikkeliparin jälkimmäinen julkaistaan nyt (edellinen numerossa 3/2016). Mitä ovat yhteisötaiteelliset Elämänkirjat? Lue niin tiedät.

Kulttuuritalo Valveen sanataidekoulu Oulussa on yksi lasten sanataideopetuksen kansallisia kärkitekijöitä. Mutta kuinka kieltä ja sanataidetta opetetaan lapsille? Marjaana Roponen haastatteli myös tamperelaisia alan ammattilaisia.

Kansikuvaksi kesäkuun numeroon saimme Matti Aikiolta still-kuvan videoteoksesta Crime Scene. Aikio on yksi tämän kesän ympäristötaiteen Art Ii biennaalin taiteilijoista.

Jotta Kaltiota ei syytettäisi klikkijournalismista, mainittakoon heti tässä, että kyse on Rummun hylätyn avovankilan pakkotyölouhoksesta. Täällä Viron-reportterimme Ville Hytönen oli keväällä kuvaamassa musiikkivideota.

Tässä jutussa ei mainita kertaakaan Nikolai Rimski-Korsakovin ”Kimalaisen lentoa”. Sen sijaan Milla Koramo on haastatellut Oulun yliopiston tohtorikoulutettavaa Juho Lämsää, joka tutkii kimalaisten käytöstä.

Oululainen Osuuskunta Ilme tekee kulttuuria monialaisesti. Parin viime vuoden aikana Ilme on kunnostautunut erityisesti yhteisötaiteen projekteissa. Osassa mukana ollut Merja Männikkö kertoo enemmän.

Numeron 2/2016 kansiteos on Hanna Kannon öljymaalaus ”Jean d’Arc”, joka on osana erilaisia hiihtäjiä kuvaavaa sarjaa Oulun taidemuseon näyttelyssä 29.5. saakka. Kanto jatkaa Lapin-kuvauksessaan 1700-luvun tutkimusmatkailijoitten perinnettä.

Viron kirjeenvaihtajamme, runoilija ja kustantaja Ville Hytönen tarkkailee tällä kertaa elämää lentokentällä. Lennart Meren lentoasema on viihtyisä mutta häkellyttävän homogeeninen.

Kaltion pitkäaikainen toimittaja ja toimituskunnan jäsen Katariina Parhi tekee parhaillaan väitöstutkimusta psykopatian historiasta Suomessa. Mitä psykopatia on tarkoittanut esimerkiksi Oulun piirimielisairaalassa? Lue artikkeli ja tiedä.

Etenkin henkirikoksista tuttu termi on ”mielentilatutkimus”, jonka tuloksena kuulemme ajoittain syytetyn todetun syyntakeettomaksi. Mutta mitä se tarkemmin ottaen tarkoittaa? Mielentilatutkimuksia tekevä lääkäri Mika Rautanen valottaa asiaa Kaltion artikkelissaan.

Vuoden 2016 ensimmäinen kansitaiteilijamme on oululainen Jussi Hukkanen, jonka luoma Maailman Paskin Nalle -hahmo seikkailee niin somessa, sarjakuvissa kuin öljymaalauksissakin – tällä kertaa Nallerheimina.

Kaltion Viron kirjeenvaihtaja Ville Hytönen vierailee Saarenmaalla. Ravintoloiden ohessa ohjelmassa on jättiläisten tapaamisia.

Yhdysvaltalainen taiteilija Rutherford Chang on jo jonkun vuoden ajan keräillyt The Beatlesin Valkoisena tuplana tunnetun äänilevyn numeroituja ensipainoksia. Reijo Valta kertoo lisää.

Kansitaiteilijaesittely on tällä kertaa näyttelykritiikki. Kirsti Muinosen näyttely Mesipaikat, josta olemme kanteen valinneet teoksen ”Mesipaikka II”, on esillä Oulun taidemuseossa 3.1.2016 saakka. Soile Seppä arvioi.

Vuoden viimeisessä numerossa kirjoitussarjassa ovat vuorossa nykyisen päätoimittajan edeltäjät Sanna Karkulehto ja Johanna Ylipulli, jotka kertovan tieteellisen tutkimuksen vastaanotosta tämän hetken Suomessa. Karmeata.

Lokakuun lehden kansi on Oulussa asuvan tanskalaisen sarjakuvapiirtäjä Søren Mosdalin käsialaa. Mosdal taltioi Kaltion pyynnöstä kanteen oululaisen Jalometalli-festivaalin tunnelmaa.

”Sananvapaus on perseestä”, otsikoi Kaltiota 2006–2008 päätoimittanut Antti Leikas oman kirjoituksensa 70-vuotisjuhlavuoden kirjoitussarjassa.