Lassi Hakulinen: Syysjuhannus. Myllylahti 2016. Lassi Hakulinen on 1969 syntynyt tamperelainen metsätalousinsinööri. Vahvat karjalaiset juuret antoivat perustan hänen esikoisromaanilleen Laatokan […]

Pekka Nevalainen: Kulkukauppiaista kauppaneuvoksiin. Itäkarjalaisten liiketoimintaa Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Itä-Karjalasta Suomeen suuntautuneella kaupankäynnillä on pitkät juuret. Jo 1500–1600-luvuilta alkaen […]

Stella Kaarna: Vain yksi ilta. Lukutoukka 2017. ”Kielesi kulkee / huulilta huulille / ihanan matkan”. Stella Kaarnan eroottiset haikut lainaavat […]

Lasse J. Laine: Suomen linnut. Harrastajan opas. Otava 2017. Kevät on lintuharrastajan unelma-aikaa, koska silloin muuttolinnut palaavat ja on mahdollista […]

Maria Matinmikko: Värit. Siltala 2017. ”Tekotaiteellista”, eräs ystäväni huudahti lukiessaan otteita Maria Matinmikon uudesta runoteoksesta Värit. Tuomio oli hätäinen. Teos […]

Tuula Väisänen: Ida. Nordbooks 2017. Olen reissannut Pohjois-Norjassa joitakin kertoja, mutta Vesisaaren suunnalle matkani eivät ole ulottuneet. Ikävä kaukaiseen kolkkaan […]

Toni Aho: Exitus. Nordbooks 2017. Toni Ahon kolmas romaani Exitus on oululaisen kirjailijan uusi aluevaltaus. Scifihenkisen esikoisteoksen ja psykologisen kehitystarinan […]

Toisinajattelijoiden Suomessa (Into 2016) Matti Salminen käy läpi Suomen itsenäisyyden ajan virallisen totuuden kyseenalaistajia. Kaltiolle kirjan arvostelee Juhani Rantala.

Kuolemaantuomittu Martta Koskisen muisto elävöityi Ville Suhosen dokumenttielokuvassa Ompelijatar toissa vuonna, ja 2016 kuva laajentui samannimisessä kirjassa, jonka Kaltiolle arvioi Hannu Niklander.

Rakkauteen ja romantiikan kulttuurihistoriaan uppoaa Markku Soikkeli tietokirjassa Tuttua lemmentouhua (SKS 2016). Risto Kormilainen puolestaan uppoaa Soikkelin teokseen.

Ayaan Hirsi Alin kirjan aihe on niin arka, että sen suomentajatkin esiintyvät vain pseudonyymeinä. Mitä ilmeisimmin teoksen teemoista on siis puhuttava. Karla Löfgren kirjoittaa Harhaoppisesta.

Kotirintaman tarinassa eletään sotavuotta 1941. Jarno Mällisen kolmas romaani ei sanaile yhtä kepeästi kuin kaksi ensimmäistä. Marjo Jääskä innostuu etenkin teoksen henkilöhahmoista.