”Mutta jos niihin kulttuurilehtitukiin edes indeksitarkistukset olisi tällä vuosituhannella tehty (yhtäkään ei ole nähty), avustajapalkkiobudjetin voisi melkein tuplata.” Päätoimittajalla tuntuu jääneen levy päälle, mutta niin se tuntuu jääneen valtion kulttuurihallinnossakin.
Jukka Tarkiaisen ”Jättiläinen” on valokuvaaja Eberhard Grossgasteigerin kanssa toteutettu kollaasi. Italialaista vuoristokuvaa taiteilijan kasvoihin yhdistävä teos on esillä Äkäslompolon Ars Nartae
”Valtakunnallisena varautumispäivänä aiemmin maakunnallisen musiikin soittamisesta resurssipulaan vedoten kieltäytynyt Yleisradio ilmoitti luovien sisältöjen ja median johtaja Ville Vilénin suulla vapauttavansa resursseja kokonaisen radiokanavan verran.”
”Moskovassa diktatuuri estää kulttuurin nousun – Washingtonissa diktatuuri peittää kulttuurin puutteen. Venäläinen kulttuuri odottaa vapauttamistaan. Moskova etsii itseään.” Näin kirjoitti Pentti Tuovinen Kaltiossa 1/1964, kun Suomesta itään kohdistuva katse oli 60 historian vuotta kokemattomampi.
Miten teatteri näkyy Oulun elämässä? Näin kysyi Kaija Siikala Kaltiossa 7/1963 ja vastasi: ”Perin vähän, hämmästyttävän vähän tämänkokoista kaupunkia ajatellen.” Lue, miltä Oulu näytti teatterintekijän silmin 60 vuotta sitten.
Laupias taksikuski on aiemmin dokumentteja tehneen Tonislav Hristovin ensimmäinen pitkä fiktio-ohjaus. Reijo Vallalle jäi elokuvasta ”lempeä ja elämään uskova mieli”.
Kaltion Matti A. Kemi ihailee Max Seeckin ja Joonas Pajusen esikoisohjauksessa Koputus etenkin vaeltavia kamera-ajoja sekä riipivää loppujaksoa. Kotimainen kauhuelokuva tuli teattereihin 22.2.2023.
Uusin Risto Räppääjä -elokuva loppuu liian nopeasti, kirjoittaa Tiina ja Sinikka Nopolan kirjasarjan hyvin tunteva Harri Holtinkoski. Maria Sidin ohjaama Villi kone nähtiin ensi-illassa 17.2.2023.
Marko Tallin ohjaama ja yhdessä Mika Räinän ja leikkaaja Nikke Baggen käsikirjoittama dokumentti Jope ite on ”hyvä läpileikkaus Ruonansuun elämään ja uraan”, kirjoittaa Kaltiolle Reijo Valta.
”Ædnan suomeksi on upea kulttuuriteko, ammattilaisen kädenjälkeä”, Outi Hytönen kirjoittaa Linnea Axelssonin August-palkitusta runoelmasta. Suomeksi kirjan on kääntänyt ja kustantanut Kielettären Kaija Anttonen.
Hanna Holopaisen ja Satu Kohon Paikkatunne taiteessa -projekti alkoi syksyllä 2022 Unkarissa. Tämä artikkeli on kirjoitettu Holopaisen verkkosivustolla aiemmin julkaistun blogi-päiväkirjan pohjalta Kaltiolle.
