Suomi on rakennettu fossiilisten polttoaineiden ja luonnonvarojen ylikulutuksen varaan. Nopeasti etenevä ympäristökriisi vaatii yhteiskunnan kaikkien toimintojen uudistamista samalla, kun hyvinvointivaltion periaatteista pidetään kiinni.

Ekologinen jälleenrakennus on monitieteistä ympäristötutkimusta tekevän BIOS-tutkimusyksikön vuonna 2019 julkaisema aloite yhteiskunnan perustoimintojen yhteensovitetusta, ripeästä muutoksesta.1 Sana ”jälleenrakennus” viittaa sotienjälkeiseen jälleenrakennukseen, jossa uudistettiin Suomen fyysiset ja sosiaaliset perusrakenteet. Kuten sotienjälkeinen, myös ekologinen jälleenrakennus edellyttää julkisvaltaa muutosten koordinoijana ja rahoittajana.

Keskeisiä jälleenrakennuskohteita ovat energiantuotanto, liikenne ja kuljetus, asuminen ja rakentaminen, ruoka, maankäyttö ja luonnonvarojen hyödyntäminen sekä teollisuus. Tavoitteena on jatkuvan talouskasvun tavoittelun sijaan ihmisten tarpeiden tyydyttäminen pienemmin energia- ja materiaalipanostuksin ja ympäristövaikutuksin. Jälleenrakennus on esimerkiksi olemassa olevien rakennusten korjaamista ja muuntamista, raideverkoston ja muun julkisen liikenteen vahvistamista, turvemaiden metsittämistä sekä kierrätyksen ja ruuantuotantomenetelmien kehittämistä.

Ekologisesti kestävämpien tarpeentyydytyksen järjestelmien lisäksi ekologisessa jälleenrakentamisessa vaalitaan hyvää, mielekästä elämää. BIOS-tutkimusyksikön aloitteessa onkin korostettu kasvatuksen, opetuksen, kulttuurin, sivistyksen ja taiteen merkitystä. Koulutuksessa ei ole kyse vain ammatillisen uudelleenkoulutuksen tarpeista, joita infrastruktuurin jälleenrakentamiseen liittyy. Kasvatuksessa ja koulutuksessa tavoitellaan turvallista ja toimivaa, vapaata yhteiskuntaa, joka sietää geopoliittista ja ekologista epävarmuutta ja kunnioittaa vähemmistöjen oikeuksia. Nuorille ekologinen jälleenrakennus voi tarjota konkreettisen kehyksen ajatella omaa paikkaa yhteiskunnassa: mitä itse voi ja haluaa antaa yhteisölle ja kansakunnalle ammattilaisena ja kansalaisena.

Talous- ja turvallisuuskysymyksiä painottavassa nykyhetkessä ekologisen jälleenrakennuksen aloite saattaa tuntua hankalalta poliittisena aloitteena, mutta sitä voi myös lähestyä kulttuurisena visiona. Ekologinen jälleenrakennus toteutuu vain jaettuna ideana, ja sitä tehdään kohde kerrallaan, paikallisesti. Ajallisesti katse on pidettävä puolimatkassa, jotta ei lamaannuttaisi hätään ja hämmennykseen muttei myöskään lykättäisi asioita lasten ja tulevien sukupolvien harteille.

BIOS-tutkimusyksikössä ekologista jälleenrakennusta koskeva työ jatkuu. Käsite on esillä myös ympäristöfilosofien Ville Lähteen ja Tere Vadénin sekä muiden yksikön tutkijoiden teoksessa 12 käsitettä maailmasta – Käsikirja etenevän ympäristökriisin aikakaudelle, joka tarjoaa välineitä ympäristöajattelun uudistamiseen suurten ekologisten, sosiaalisten ja poliittisten murrosten aikana. Kirja ilmestyy niin & näin -kirjojen kustantamana huhtikuussa 2026.

  • 1 Verkossa ekologiseen jälleenrakennukseen voi tutustua osoitteessa https://eko.bios.fi.
Karoliina Lummaa on BIOS-tutkimusyksikön tutkija sekä Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen dosentti.

Kommentit

Kommentit on suljettu.

Lue seuraavaksi: