Motellissa sattuu ja tapahtuu

Jarmo Stoor: Motelli. Into Kustannus 2015.

Oululainen kirjailija Jarmo Stoor osaa pistää oman elämänsä traagiset kiemurat ja oudot käänteet sujuvaksi fiktioksi. Tämän hän todisti jo romaaneillaan Sieluhäkki (2013) ja Nokian varjossa (2014). Motellikin perustuu, toki ilmeisen löyhästi, kirjailijan entiseen majatalonisännän ammattiin.

Jo romaanin alkukappaleiden lauseet vievät suoraan asiaan: ”Kävelin soraista sivutietä huoltamon ohi. Annelin tumma lämpö maistui suussa. Paskatti. Siellä se peltojen keskellä rönötti. Tuleva työpaikkani.”

Stooria lukiessa tulee välillä mieleen edesmennyt Arto Salminen (Turvapaikka, Varasto, Paskateoria). Aiheet ja karheanhellä ihmissuhteiden kuvaus lähentää näitä kahta kirjailijaa. Myös tyyli ja dialogi yhdistää: lauseet ovat pääosin napakan lyhyitä, mutta paljonpuhuvia ja kielellisesti herkullisia.

Aivan oma osansa on  henkilögallerialla. Motellissa asujaimisto on sen verran vinksahtanutta, että voi hyvin kuvitella jonnekin Kempeleeseen vastaavan rähjäisen majatalon ikiasukit – pohjoista kansaa halventamatta. Mainitaanpa muutamia. Värikkäin lienee ”homonatsi” Kurmilainen miesystävineen. Hän saa aikaan pientä ja sitten vähän suurempaakin kahinaa lapsensa ex-vaimolleen menettänen irakilaisen Mahtan Naftanin ystävien kanssa. Naftani järkkää motellissa nälkälakon ja saa tukea maanmiehiltään. Kurmilainen kutsuu tuekseen moottoripyöräkerhon aktivistit. Se aiheuttaa pientä pulmaa sekä henkilökunnalle että poliisivoimille.

Mutta tässä on vasta yksi siivu omituisuuksia, omasta elämästään tai ainakin yhteiskunnasta poishypänneitä motellivieraita. Mukaan tulevat tietenkin myös vaeltelevat romanit, seksiä janoavat yksinäiset, jokunen kauppamatkustaja-pukumies ja vakiasukas ”Puutarhatonttumummo”. Tämä aloittaa jokapäiväisen juttutuokionsa motellin isännän Timon kanssa repliikillä: ”Minä haistan harmin tästä”. Repliikki koskee aina jotakuta asukasta, joka tuo mummelin mielestä ongelmia tullessaan.

Oma lukunsa on Timo-isännän ja sympaattisen virolaishuoran Marin kiintymykseksi syvenevä seksi. Motellin karsea loppu huipentuu kirjan viime sivuilla, mutta odotettavissa voi olla vielä onnen ja rakkauden hetkiäkin.

Pentti Stranius on Venäjä-tutkija (FL), freelance-toimittaja ja Elämäntarina-lehden toimituksen jäsen, joka kirjoittelee kulttuurista, eritoten kirjoista ja elokuvista, sinne sun tänne.

Kommentit