Aapo Kukko lukee ja piirtää

”Se uus Paddington-elokuva, siinähän on hauskin kohta kun se työntää hammasharjat korviin ja ottaa helvetilliset vaikkupallot niillä pois. Se nauratti kovin.”

Sarjakuvataiteilija Aapo Kukolla on juuri sopivasti aikaa haastatteluun ennen omaa korvanpuhdistustaan. Kuulo on saatava takaisin dolbysurroundiksi vaikun vaimentamasta stereoplussasta. Muuten helle ei työskentelyä ole hidastanut: heinäkuussa Kukko on keskittynyt olemiseen, kukkien kasteluun, kävelyretkiin ja parvekkeella istuskeluun.

”Tietysti on ollut myös mukava lukea. Kun säät eivät anna myötä hirveään remuamiseen, on voinut lukea rästiin jääneet kirjat, runot, sarjakuvat, kaikki mitä nyt.”

Kukolla pitää olla aina useampi kirja kesken. ”Ja mieluiten erilaisia: yksi tietokirja, runoutta, proosaa, novelleja. Veijo Meren Sanojen syntyä lueskelen, ihmettelen, mistä se on nämä kaikki tiedot ennen internettiä löytänyt. Veikko Ennalan novelleja, ja Malcolm Lowryn Tulivuoren juurella löysin taas kirjaston vaihtohyllystä, seitsemän vuotta sitten mietin, miten siitä tehty elokuva ei saa siitä niin paljon irti kuin voisi saada sarjakuva, jossa voidaan liikkua paljon vapaammin ajassa ja tilassa.”

Joihinkin kirjailijoihin, kuten Pentti Haanpäähän, Kukko palaa oman työn takia. Suunnitteilla on sarjakuvaromaani siitä, miten Haanpää löytää juttujaan, sekä toisaalla lyhytelokuvan käsikirjoitus.

Suunnitelmia on myös romaanista ja näytelmistä, vaikka tähän mennessä Kukkoa on julkaistu ainoastaan sarjakuvana. Hän kertookin alkaneensa piirtää jo ennen kuin alkoi kunnolla puhua, joskus kolmivuotiaana. Kaltiossa nyt vuoden verran seikkaillut Hibbo-hahmo syntyi Kukon ollessa 16-vuotias, kun Kalevan Pressiteekki-nuortenpalstalle haettiin sarjakuvaa. Samana vuonna, 2008, työskentely muuttui muutenkin ammattimaisempaan suuntaan, ja Kukon esikoisteos, ensimmäinen osa kolmiosaisesta sotasarjakuvasta U-255 – Sukellus pohjoisessa (MKKEntertainment) ilmestyi.

Tuon jälkeen kirjoja on julkaistu tasaiseen tahtiin. U-255:n muut osat 2010 ja 2011, Aave Stream Cityssä 2012, Riekaleita 2013 ja Tapani Baggen käsikirjoittama Harmaa susi 2016. 2017 julkaistiin Kansaneläkelaitoksen Suomi100-sarjakuvakirja Suku, sisu, sotu – suomalaisen sosiaaliturvan historiaa, johon Kukko piirsi vuosista 1900–1920 kertovan osion. Pressiteekki lopetti Hibbon julkaisemisen 2012, minkä jälkeen Kukko teki viikottaista strippia Rivit syvät oululaiseen Kansan Tahtoon vuosina 2013–2015. Se päättyi, kun lehti muuttui sanomalehdestä aikakauslehdeksi.

”Siinä mielessä olen harvinainen sarjakuvantekijä, että en ole julkaissut omakustannetta. Nyt, kun työskentelen ainakin 2019 loppuun apurahan turvin, en näe mitenkään epärelevanttina sitä, että jossain vaiheessa kustantais myös itse.”

Viisi vuotta työn alla ollut 150-sivuinen Sosialisti ja nihilisti, jonka alkupuolelta edeltävien sivujen näyte on, on tullut juuri valmiiksi. Nyt teos pitää skannata ja jälkikäsitellä, sitten on markkinoinnin suunnittelua ja muuta, syksyllä 2019 kirja sitten julkaistaan.

Teos pohjautuu Arvo Turtiaiseen ja Henrik Tikkaseen sekä näiden Euroopan-matkaan mutta ei ole historiallinen dokumentti. Kirjan hahmoilla ei ole nimiä, vaan yhteiselle matkalle lähtevät vasemmistolainen kirjailija ja oikeistolainen kuvittaja.

”Tarina kysyy, onko tärkeämpi oppia ymmärtämään aatetta vai ihmistä. Vihan ja riitasoinnun kautta pyritään löytämään sovintoa, ymmärrystä – ja armoa.”

Kukolla ei ole useampi rauta tulessa ainoastaan lukiessa. ”Koko ajan pitää olla jonkinlaisessa liikkeessä tekemisen suhteen; jos yks tai kaks projektia loppuu, niin pitää olla muita, jotka voi kaivaa esiin.”

Eikä Aapo Kukko pitäydy pelkästään piirtämisessä. Kukon voi tavata esimerkiksi 16.8. Oulun Muusajuhlien #kirjastoklubilla noin kello 18.30 vetämässä runonapakymppiä sekä Oulun Taiteiden Yön Piirtäjät patioilla -kierrokselta. Sunnuntaina 19.8. Aapo Kukko ja Veli-Matti Ural lausuvat Salamaa ja Saarikoskea Tähtitornin kahvilassa. Ja Uudella kirjallisuusfestivaalillakin Kukko on, kun Sosialisti ja nihilisti -näyttely (15.9.–18.11.) avataan Oulun kaupunginkirjaston Sarjastossa 14.9. klo 17.

”Tärkeintä on pysyä liikkeessä.”

Warning: Use of undefined constant   - assumed ' ' (this will throw an Error in a future version of PHP) in /home/ciniao13/www.kaltio.fi/wp-content/themes/kaltio/artikkelikortti.php on line 19

Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä

Verkkoartikkeli

75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.

Kaltio – Kirja-arvio

Pelon liberalismi ja populismi 2020-luvulla

Kirjat Verkkoartikkeli 5/2021

“Illiberaaleiksi kääntyneitä populisteja ja kommunitaristeja täytyy käsitellä ymmärtävästi. He ovat usein epäoikeudenmukaisuuden uhreja, eikä heidän käsityksiään kohtaamistaan vääryyksistä muuteta voimakkailla hyökkäyksillä heitä vastaan.” Ville Hytönen arvioi kaksi politiikan professori Jan-Werner Müllerin teosta.

Warning: Use of undefined constant   - assumed ' ' (this will throw an Error in a future version of PHP) in /home/ciniao13/www.kaltio.fi/wp-content/themes/kaltio/artikkelikortti.php on line 19

La Dolce Vita

Paperilehdestä 5/2021

Kaltiota pyydettiin lähettämään paikalle kaksi henkilöä, mutta Jaakko Laitinen ei yrityksistä huolimatta ehdi saada Rovaniemellä toista koronarokotetta ajoissa, joten hän pääsisi Norjassa ainoastaan karanteenihotelliin (500 kruunua per yö, täysihoito).”

Kaltio – Kirja-arvio

Nykyaikaa etsimässä

Kirjat Verkkoartikkeli 5/2021

“Ajan kulttuuriset kuilut ja sosiaaliset ristiriidat osoittautuvat hedelmällisiksi. Niittykin käppäilee yliopistolla tummassa puvussa kravatteineen, mutta panee siviilissä päähän kahdet peiliaurinkolasit, toiset silmilleen, toiset lakin lipan päälle.” M. A. Nummisen Helsinkiin arvioi Juhani Rantala.

Kaltio – Pääkirjoitus

Pois voihke ja valitus

Pääkirjoitus 5/2021

“Parinkymmenen kilometrin rautatiepätkän sähköistäminen Laurilasta Tornioon ja Haaparannan asemalle on vihdoin saatu valtion väylähankebudjetteihin, eli toivottavasti viimeistään Oulun kulttuuripääkaupunkivuonna 2026 tänne pääsee Euroopasta – ja täältä muualle Eurooppaan – myös luonnon kannalta nykyistä kestävämmin.”