Lapin kullanmurut #2

Kotiseudulle residenssiin Kyyhöttäjien kanssa

Mira Kankaanrannan ateljeen pöydällä on usein kukkia: neilikoita tai herkkiä, kuivuneita oksia ja nuppuja. Teijolla asuvan kuvataiteilijan työhuone siirtyi marraskuun 2020 ajaksi Kankaanrannan (s. 1983) lapsuuden ja nuoruuden kotikaupunkiin Tornioon osana Aineen taidemuseon Lapin kullanmurut -residenssiprojektia. Kukat ja hennot sävyt toistuvat myös Tornion residenssissä syntyneissä teoksissa.

Kuukauden residenssijaksolla Kankaanranta maalasi, piirsi, raaputti ja leikkasi yhden näyttelyn verran uusia teoksia. Tussipiirrokset ja akvarellit saivat seurakseen kahvilla maalattuja sävyjä ja hentojen teepussin käyttämistä piirrospohjana. Luonto on kaikissa Kankaanrannan uusissa teoksissa voimakkaasti läsnä.

Kuva: Jari Hannuniemi / Aineen taidemuseo.

Teosten kuvastossa toistuvat myös merkilliset hahmot, jotka ovat osin ihmisen, osin eläimen muotoisia. Hahmojen kasvot ovat välillä tassumaisten käsien takana peitossa, välillä ne on piirretty tussimusteella erittäin tarkasti. Usein nämä ihmis-eläimet kantavat käsissään (tai tassuissaan) hentoja kasveja. Kankaanrannan mukaan teoksissa on kyse jonkinlaisesta kaipuusta luonnon pariin ja syviin metsiin. Sympaattisia nämä tummat, kippuralla olevat hahmot ainakin ovat. Vaikka musteella maalatut kasvot nousevat pimeästä, eivät hahmot näytä pelottavilta tai aggressiivisilta.

”Ne on Kyyhöttäjiä tai Kyhjöttäjiä”, Kankaanranta avaa hieman hahmojen merkitystä.

Mira Kankaanranta: ”Käärmetyttö”, akvarelli, tussi ja kahvi paperille, 2020.

Pohjoisessa vietetty residenssijakso toi Kankaanrannan mukaan taiteelliseen työskentelyyn rauhaa sekä toisaalta kaivattua intensiivisyyttä. Teoksia syntyi kuukauden aikana paljon enemmän kuin taiteilija osasi odottaa. Viippola-residenssi on Aineen taidemuseon vieressä sijaitseva Tornion kaupungin omistama vanha peräpohjalaistalo, jonka toinen pääty on remontoitu kokonaan ateljeetilaksi. Vahvat hirsiseinät takaavat hiljaisen työskentelyrauhan, vaikka talo sijaitseekin aivan Tornion keskustassa.

Lapin kullanmurut -näyttely- ja residenssiprojekti myös pilotoi taiteilijoiden välisiä kohtaamisia. Pohjoiseen palannut Kankaanranta tapasi residenssijakson puitteissa Sodankylän Askassa työskentelevän taiteilijan Helena Junttilan. Vaikka taiteilijat edustavat eri sukupolvia, löytyi heidän työskentelystään paljon yhteistä jaettavaa.

Kuva: Jari Hannuniemi / Aineen taidemuseo.

Residenssijakson päätteksi Mira Kankaarannan tuotantoa ripustettiin Tornion keskustassa sijaitsevaan vanhaan Avelan kirja- ja paperikauppana tunnettuun taloon rauhalliseksi ja hengittäväksi kokonaisuudeksi. Loppuvuonna 2020 voimaan tulleiden koronarajoitusten myötä näyttelyn avaamista siirrettiin kuluvan vuoden tammikuulle.

Kyyhöttäjät kyyhöttävät nyt sydäntalven pakkasissa.

Mira Kankaanranta: ”Katoavat kasvot 3”, tussi, akvarelli, öljypastelli paperille, 2020.

Vanhuuden malleja eri ikäluokille

2/2020

Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.

  • Jenny Kangasvuo
Kaltio – Kolumni

Vain väsymyksestä johtuvaa

5/2024

”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.

  • Jenni Kinnunen

Pääskyparvi taivaan räystään alla

5/2024

”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”

  • Rita Magga-Kumpulainen
Kaltio – Kolumni

Kaupat

1-2/2025

”Hän on suulas mies, muttei pahalla tavalla. Kuuntelen Karin savolaista poljentoa, kun hän puhuu rauhoittavaan sävyyn siitä, miten ’puita pittää metässä olla’. Ajattelen: näin sitä kauppoja tehdään.”
Jenni Kinnusen kolumni pohtii puita.

Kylässä kylästä kylään

1-2/2025

Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.

  • Miina Kaartinen
  • Sanna Ritvanen
Kaltio – Kirja-arvio

Sanojen äiti on kaasu

1-2/2025

”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.

  • Aapo Kukko