
Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ville Linna (toim.): Chasing Light – The archival photographs and drawings of Paavo Tynell. Toivo publishing 2020.
Paavo Tynellin valaisimet ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nousseet korkealle niin esteettisen ihailun kuin rahallisen arvostuksen kohteina. Esimerkiksi Hämeenkyrön kunta sai vanhaa seuraintaloa realisoidessaan Tynellin suunnittelemista juhlasalin valonlähteistä huomattavasti suuremman summan kuin koko kiinteistöstä muuten.
Jo Tynellin aktiivisina suunnittelijavuosina hänen valaisimensa olivat hinnaltaan keskiluokkaisten kotitalouksien tavoittamattomissa. Paavo Tynell (1890–1973) oli työssä taitonsa oppinut taideteollisuuden harjoittaja, jonka tuotantoa myi Oy Taito Ab. Gösta Serlachiuksen rahoituksella vuonna 1918 perustetun yrityksen tarkoitus oli toimia laaja-alaisemmin, mutta 1920-luvun lopulta valaisinjärjestelmien suunnittelu tuli sen päätoimialaksi. Suomen sähköistäminen eteni harppauksin Imatran voimalaitoksen valmistumisen jälkeen, ja lukuisat arvokkaat sisätilat tarvitsivat asianmukaisia sähkölaitteita.
Monet kuuluisat arkkitehdit – Alvar Aalto, Aarne Ervi, Jouko Ylihannu – arvostivat Tynelliä ja pyysivät tätä tekemään arvotiloihin istuvat valonlähteet. Antiikkikauppias Ville Linnan toimittama teos keskittyy esittelemään näitä tilauksesta tehtyjä valaisimia. Englanninkieliseen Chasing light -teokseen kuvamateriaali on kerätty Tynellin arkistoista, mukana on mustavalkoisia valokuvia ja Tynellin piirroksia. Linna on valikoinut teokseen merkittäviä julkisia tiloja, juhlasalien lisäksi myös ravintoloita ja hotelleja. Pohjois-Suomesta mukana on Oulujoen Pyhäkosken ja Jylhämän voimalaitosten vierastiloja sekä Hotelli Pallaksen Matkailumaja.
Eniten huomiota teoksessa saavat Tynellin omaleimaisimmat tuotokset, Lumihiutale-valaisimet. Niistä maailmalla on tätä nykyä huudettu suurimmat vasarahinnat, jopa satojatuhansia euroja. Christiesin huutokauppaluettelossa Lumihiutaletta kuvaillaan talven ylistykseksi. Ravintoloissa ja yksityisklubeilla ne ovat luoneet hienosti tunnelmaa. Näistä valaisimista Tynell sai viimeisinä vuosinaan eniten kyselyjä, mutta luottohopeaseppien jäätyä eläkkeelle hän joutui myymään ei-oota. Pronssin taidokkaan käsittelyn ammattitaito ei säilynyt Suomessa.
Kirja on klassisesti tyylikäs, ja Suomen kirjataiteen komitea valitsikin sen vuoden 2020 kauneimmaksi kirjaksi. Palkitun ulkoasun on suunnitellut Antti Valta. Teoksen pääpaino on arkistoista kerätyissä valokuvissa ja piirustuksissa. Kirjan loppuun on koottu tietoja Tynellin urasta ja tuotannosta. Kiinnostava on erityisesti listaus, johon on kirjattu sisätilat, joissa edelleen voi ihastella Tynellin valaisimia. Seuraavan kerran Kemin Merihovissa käydessä kohottakaa katsetta myös valaisimiin.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.