Hevi reissu. Ensi-ilta 9.3.2018.
Ohjaus: Juuso Laatio ja Jukka Vidgren
Käsikirjoitus: Juuso Laatio, Jukka Vidgren, Aleksi Puranen, Jari Olavi Rantala
Ainutlaatuinen pohjoinen elokuvayhteistyö saa jonkinlaisen merkkipaalun, kun Making Moviesin tuottama Hevi reissu -elokuva saa ensi-iltansa perjantaina 9.3.. Mainittavaa elokuvassa on laaja pohjoinen yhteistyö alueen toimijoiden kesken sekä muun muassa Business Oulun näkyvä tuki elokuvatuotannolle.
Juuso Laation sekä Jukka Vidgrenin ohjaama ja Mutant Koala Productionsin käsikirjoittama elokuva käsittelee taivalkoskelaisen hevibändin matkaa esiintyjäksi norjalaiselle metallimusiikkifestivaalille. Kliseinen juoni ”hankaluuksien kautta voittoon” -teemalla sekä ”poika kohtaa tytön” -asetelma kantavat yllättävän hyvin juuri ennalta-arvattavuutensa kautta: samalla kun parodioidaan hevikulttuuria, parodioidaan myös road-movien ja nuorisoelokuvien arkkityyppejä.
Elokuvan kuvasto on tarkoituksellisen kliseinen: pysähtynyt pikkukylä vanhoine kassakoneineen, hevimusiikin hauta-arkut, bändipaidat sekä poronveren läikyttelyt. Leikkaus musiikkikohtauksissa on musiikkivideomainen, Lauri Porran säveltämä ja haukiputaalaisesta Mors Subita -yhtyeestä tutun Mika Lammassaaren toteuttama musiikkivyörytys jytää arvokkaasti.
Elokuvan verbaliikka vetoaa. Nopeatempoinen ja vikkelä-älyisistä sutkautuksista täyttyvä dialogi hahmojen välillä rytmittää kohtauksia oivasti. Vaikka pohjoiseen elokuvaan lopputekstien perusteella onkin käytetty runsaasti konsultaatiota, pysyy puhe onnekkaan yleiskielisenä eikä yritä ämpätä väkinäisesti mukaan H:n metateesejä tai liiallisia svaa-vokaleita.
Kiitoksensa elokuva saa myös onnistuneesta roolituksestaan: Pertti Sveholmin, Kai Lehtisen, Martti Syrjän, Pirjo Lonkan sekä Minka Kuustosen ohessa muut näyttelijät ovat mukavan tuoreita kasvoja valkokankaan hämyyn. Erityismaininnat vaivattomasta näyttelijätyöskentelystä kuuluvat rumpali-Jynkkyä näyttelevälle Antti Heikkiselle sekä päähenkilö Turoa näyttelevälle Johannes Holopaiselle. Muutamissa kohtauksissa sivuhahmojen paikoin vaivaannuttava kesäteatterimainen ylinäytteleminen kantaa notkojensa yli juuri Heikkisen ja Holopaisen vaivattoman tuntuisilla ja tarkoin valmistelluilla roolisuorituksilla.
Ensimmäisenä 2010-luvun näyttönä pohjoisen elokuvamaailman kyvystä kyseessä on kelpo työ. Toivottavaa on, että käsikirjoittajaryhmä ohjaajakaksikko Laation ja Vidgrenin kanssa kykenee jatkossa hyödyntämään saamaansa arvokasta kokemusta ja rikastuttamaan pohjoissuomalaista elokuvakenttää joko farsseillaan tai muilla genre-elokuvilla. Perusasiat ovat kunnossa ja aihelma kepeää. Ehkäpä tämän orkestraation komppi voisi jauhaa pohjoissuomalaista elokuvaa kauemmaksikin kuin Norjaan?
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Áillohaš eli Nils-Aslak Valkeapää (1943–2001) avusti Kaltiota vuodesta 1964 alkaen etenkin kirja-arvosteluja kirjoittamalla. Áilun 80-vuotispäivän johdosta julkaisemme uudelleen kolme hänen Kaltioon vuosina 1964 ja 1965 kirjoittamaansa tekstiä.
”Tarina poukkoilee polveillen. Parhaita paloja ovat Kotisaaren muistelukset puolankalaisesta elämänmenosta ja sanailusta entivanhaseen malliin.” Risto Kormilainen arvioi Ahti Kotisaaren tarinakokoelman.
”Mitättömän tuntuisista, lyhyistä päälauseista alkaa loppua kohden huokua uhmakkuus. Teoksen pohjavire muuttuu entistä ahdistavammaksi häviävän pienissä havainnoissa.” Matti A. Kemi luki Riikka Simpuran Painottomuuden.
”Omaperäinen, omaääninen teos on raikas esimerkki suomalaisen runouden uudesta aallosta”, Kaltion kriitikko Matti A. Kemi kirjoittaa Petra Vallilan esikoisteoksesta ehkä.
Piispa Jari Jolkkonen jatkaa Kuopion hiippakunnan vahvaa kirjallista perinnettä teologisella esseekokoelmalla, jossa hän pohtii kristillistä ihmiskuvaa, uskon ja politiikan suhdetta sekä spiritualiteettia. Risto Kormilainen kritikoi.
Kaltio kutsui Helsingin Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimlin esiintymään Oulun naiskulttuuriviikolla Kirjallisuuden talolle perjantaina 17.3. (klo 17.30). Viikon pääkuraattori Ulla Kaislaranta haastatteli viime vuoden esikoiskirjailijaa.
Oulun taidekoulussa näyttelijän uransa aloittanut Jaakko Ohtonen on tuttu niin televisiosta kuin valkokankailta. Hamstereiden tähteä jututti hänen varhaisvuosiaan tiiviisti seuraillut Ulla Kaislaranta.
”Mutta jos niihin kulttuurilehtitukiin edes indeksitarkistukset olisi tällä vuosituhannella tehty (yhtäkään ei ole nähty), avustajapalkkiobudjetin voisi melkein tuplata.” Päätoimittajalla tuntuu jääneen levy päälle, mutta niin se tuntuu jääneen valtion kulttuurihallinnossakin.
Jukka Tarkiaisen ”Jättiläinen” on valokuvaaja Eberhard Grossgasteigerin kanssa toteutettu kollaasi. Italialaista vuoristokuvaa taiteilijan kasvoihin yhdistävä teos on esillä Äkäslompolon Ars Nartae
”Valtakunnallisena varautumispäivänä aiemmin maakunnallisen musiikin soittamisesta resurssipulaan vedoten kieltäytynyt Yleisradio ilmoitti luovien sisältöjen ja median johtaja Ville Vilénin suulla vapauttavansa resursseja kokonaisen radiokanavan verran.”
