
Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Kaisa Raittila: Yhteyden rakentajat. Kohti kaikille avointa kirkkoa. 320 s. Kirjapaja 2020.
Oululaissyntyinen toimittaja Mirja Pyykkö sai tappouhkauksen käsiteltyään homoseksuaalisuutta tuottamassaan tv-ohjelmassa A-raportti. Samalla 1980-luvulla oululaissyntyinen poliitikko Jorma Hentilä sai kolmen vuoden sisällä yhdeksän tappouhkausta toimiessaan SETAn puheenjohtajana.
Nyt toimittaja Kaisa Raittila seuraa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suhtautumista homoihin. Hän on haastatellut homojen vapautushistoriaa tehneitä vielä teoksensa ilmestymisvuonna. Merkittävä kirkon edustaja homokysymyksessä oli Porvoon hiippakunnan piispa Karl-Erik Forssell, joka jo 1960-luvulla irtautui piispakollegoidensa homotuomiotakin julistavasta seksuaalikannanotosta Ajankohtainen asia (1966). Siinä varoiteltiin homoseksuaalisen taipumuksen levittävän ”turmiollisen vaikutuksensa suojattomiin yksilöihin”. Piispat arvelivat optimistisesti, että ”kristillisen uskon ja sopivan lääkehoidon avulla” homous saadaan hillityksi vaikkakaan ei hävitetyksi. Kirkkojen maailmanneuvostossa homokysymys otettiin esille vasta 1968, merkittävänä ja uudistuksellisena vuonna.
Professori Martti Lindqvististä tuli homouteen laajasti perehtyvä ja vaikutusvaltainen eetikko. Hän oli AIDS-asiassa pysyvä yhteys SETAn ja kirkon välillä. Muita edistyksellisiä teologeja ovat (olleet) kirkkoherra Erkki Niinivaara, professori Martti Nissinen, rovasti Liisa Tuovinen ja päätoimittaja Jaakko Elenius. Viimemainittu oli jo 1971 ollut mielenosoituksessa homorikoslain muuttamisen puolesta. Muutosta oli lykätty vielä vuonna 1968, koska homoseksuaalisuus on ”hankittu ominaisuus, joka nopeasti voi levitä”.
Vanhin suomenkielinen, yhäkin ilmestyvä aikakauslehti Vartija on ollut se foorumi, jossa teologit ovat voineet tuoda esiin homomyönteisiä kantojaan. Sittemmin myönteisyyttä on löytynyt myös sellaisista lehdistä kuin Kotimaa sekä Kirkko ja kaupunki. Mutta jälkimmäinen media oli vielä 1981 tyly: se ei suostunut julkaisemaan edes maksullista ilmoitusta SETAn kristillisen piirin Malkuksen toiminnasta.
Seikkaperäisen esittelyn saavat myös Yhteys- ja Tulkaa kaikki -liikkeet sekä sateenkaarimessutoiminta. Ortodoksisesta kirkostammekin on oma lukunsa, eikä katolisiakaan unohdeta. Teos ei käperry kirkon sisälle; Raittila taustoittaa hyvin aiheensa. Julkinen keskustelu siirtyi psykologis-moralistisista pohdinnoista lainsäädäntöön. Homous alettiin nähdä ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymyksenä. Valtiosta, joka oli aikanaan antanut naisille äänioikeuden Euroopassa ennen muita maita, ei homoasiassa ollut edelläkävijäksi. Rikos- ja sairausluokituksesta homous poistui meillä muita länsimaita myöhemmin.
Kansanedustaja Outi Ojalan tehtyä lakialoitteen samaa sukupuolta olevien parien rekisteröinnistä Suomen Kristillinen Liitto tervehti sitä sanoin: ”brutaali, luonnoton, sairas, läpikotaisin turmeltunut”. Arkkipiispa John Vikströmin lausuttua mediassa muutaman homoutta ymmärtävän ajatuksen häntä ruvettiin syyttämään harhaoppisuudesta. Sellaisen syytteen arkkipiispa oli Suomessa saanut edellisen kerran 1600-luvulla, noitavainojen vuosisadalla. Mustaansurmaankin homoutta verrattiin eräässä piispainkokoukselle luovutetussa adressissa.
Piispain vallankäytössä on surullista pappiskutsumuksen epääminen parisuhteessa eläviltä homoilta. Ja yhä on pappeja, jotka kieltäytyvät palvelemasta homoja ja lesboja, antamasta ehtoollista ja siunaamasta hautaan heidän omaisiaan. Oululaissyntyinen toimittaja ja kirkolliskokousedustaja Johanna Korhonen toteaa haastateltuna, että ”piispoja vaivaa ykseystauti. Ei oteta kantaa.” Kantaa homojen puolesta piispa-aikoinaan ottanut emerituspiispa ja Ranneliike-nettilehteä ylläpitävän yhdistyksen Hyvän tahdon lähettiläs Wille Riekkinen huomauttaa: ”Ei kannata ylpeillä sillä, että väistelee asiaa eikä ole mitään mieltä.”
Ensimmäisenä naisena Suomen luterilaisessa kirkossa piispaksi ylennyt emerita Irja Askola puolestaan kiteyttää: ”Miten hienoa olisi ollut, jos olisimme voineet kulkea kärjessä siellä, missä tehdään kaikkien hyvälle elämälle tietä”, mutta ”kirkon johto tulee resiinalla perässä”. Se näkyy siinäkin, että vielä 1984 piispat (teoksessaan Kasvamaan yhdessä) tukeutuivat vanhentuneeseen tietoon neuvoessaan ehkäisemään homoutta kasvatuksella.
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Voihan olla, että fiksumpi lukija saa noista keskusteluista enemmän irti kuin tällainen maalaisjuntti”, Eero Ylitalo äimistelee Eero Materon romaanin Laturin paperit kerronnan tasoja.
”Mäkelällä on pitkä Proust-perinne. Jo kesällä 1962 kahdenksantoistavuotiaana hän kävi Pariisissa Pére Lachaisen hautausmaalla tämän haudalla.”
Risto Kormilainen luki myös Hannu Niklanderin viimeisimmän romaanin ja koki, että ”mukaan on lastattu tarpeettoman paljon korttiotteita ja tiedon runsautta”.
”Holmström onnistuu kuvauksessaan uskottavasti ja on hienoa, että tapahtumapaikkana on pieni maalaiskaupunki Helsingin, Tampereen tai Turun sijaan.” Risto Kormilainen luki Suden lapset.
Markku Envall ”antaa lukijalle tilaa omaan ajatteluun ja kantojen muodostukseen tekstien mietteliäisyydellä sekä arvoituksellisuudella”, kirjoittaa Risto Kormilainen esseekokoelmasta Rajan kahta puolta.
Sodan pauloissa tarkastelee Suomen militarisoitumista parinkymmenen artikkelin verran. Juhani Rantala luki Susanna Hastin ja Noora Kotilaisen toimittaman teoksen.
”Kokeelliseksi elokuvaksi 66 minuuttia lumoaa.” Matti A. Kemillä riittää ylisanoja Mika Taanilan viimeisimmälle Epäonnistunut tyhjyys-teokselle.
Joulukuun numeron kannessa on Tuija Karénin teos ”Kokkotuli” sarjasta Heijastuksia.
Päätoimittaja vaelsi marraskuun lopulla Pikisaareen ja päätti kertoa siitä myös pääkirjoituksessa. Juonipaljastuksena kerrottakoon, että 12.12. reissutoive jäi vain toiveeksi.
Sula tuoksui keväällä lähdön aikana. Lehdet ja havunneulat varisevat kenkieni alla. Paljastunut, kostea maa hengitti jännittyneesti, ja sadevesi valui kanssani […]