Saamelaislasten elämää

Kirste Paltto: Takaisin taivaalle. Kuvitus Esther Berelowitsch. Suom. Kaija Anttonen. 80 s. Kieletär Inari 2021.
Kirsi Máret Paltto: Missä olet, Elle? Kuvitus Liisa Tellervo Helander. Suom. Kaija Anttonen. 127 s. Kieletär Inari & ABC Company E-skuvla AS 2021.

Inarin Kaamasessa toimiva pienkustantamo Kieletär Inari on julkaissut lähes vuosittain suomennoksia saamenkielisistä tai saamelaista kulttuuria käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Mainio on esimerkiksi ruotsinsaamelaisen Ann-Helén Laestadiuksen Soppero-sarja, joka kuvaa nykysaamelaisten nuorten elämää monesta eri näkökulmasta. Uusimpiin julkaisuihin kuuluvat jo viidellä vuosikymmenellä kirjoittaneen Kirste Palton lastenromaani Takaisin taivaalle sekä Kirsi Máret Palton esikoisteos, varhaisnuorille suunnattu Missä olet, Elle?

Takaisin taivaalle kertoo alakouluikäisestä Jouskasta, joka eräänä pakkaskirkkaana iltana huomaa, kuinka tähti putoaa alas lumihankeen. Tähti löytyy ja selviää, että sen on päästävä kolmen päivän kuluessa takaisin taivaalle, muuten se kuolee. Jouska yrittää auttaa tähtiparan omalle radalleen, mutta epäonnistuu. Lopulta on turvauduttava itse Ukko Revontuleen ja tämän kultasarviseen poroon.

Matka Ukon luokse Honkapahtavaaraan on haastava, sillä se kulkee staalojen maan läpi. Jännitystä ja kiperiä vaiheita riittää, mutta tarina kaartuu odotuksen mukaiseen onnelliseen loppuun.

Takaisin taivaalle on ennen kaikkea sulavasti etenevä seikkailu, mutta huimien juonen käänteiden lomassa sivutaan myös painavampia asioita. Kantaa otetaan esimerkiksi ympäristökriisiin, eikä ihmisistä ole hyvää sanottavaa: ”He touhuavat kuin heillä olisi monta maailmaa ja avaruutta pilattavanaan.”

Lukukokemusta rikastaa Esther Berelowitschin kuvitus, jota on mukavan runsaasti. Pelkistetyissä kuvissa on vinkeää huumoria. Esimerkiksi staalojen harvahampaiset hahmot huvittavat kovasti. Takaisin taivaalle sopii ääneen luettavaksi jo pienemmällekin lapselle, sillä tarina on selkeä ja suoraviivainen.

Missä olet, Elle? on sen sijaan omiaan alakouluikäiselle. Päähenkilö Jovnnaa harmittaa, sillä hän ei pääse rumpukurssille kavereittensa kanssa. Paha mieli kuitenkin unohtuu, kun isoukin autiossa talossa seikkaillessaan poika löytää jotain kummallista: pahkasta tehdyn vanhan rummun.

Soittimen rummuttelu kutsuu paikalle joikaavan tytön, joka Jovnnan salapoliisityön tuloksena osoittautuu isomummon pienenä kuolleeksi sisareksi Elleksi. Kuten haamuille tavallisesti käy, tyttö on jäänyt kahden maailman väliin eikä pääse sen paremmin kuolleiden kuin elävienkään joukkoon. Jovnna päättää auttaa Elleä ja päätyy henkimatkallaan kaukaiseen kaupunkiin saakka.

Jännittävä tarina yhdistelee hienosti toisiinsa tämän päivän elämää ja saamelaisperinteitä. Tietokonepelit, joiut, YouTube-videot ja noitarummut asettuvat luontevasti samaan tarinaan. Saamelaisiin kohdistunut sortokin tulee esiin Jovnnan mummon ja isomummon vaiheiden kautta.

Teos jakautuu lyhyisiin lukuihin ja haparoivamman lukijan urakkaa helpottavat vielä harva, kirjainten alaosasta painotettu fontti sekä iso riviväli. Sivujen reunoihin jää paljon tyhjää, ja aukeamat näyttävät houkuttelevan ilmavilta. Tarinan kyydissä pysymistä auttaa myös Liisa Tellervo Helanderin kuvitus.

Molemmat kirjat on suomentanut Kieletär Inarin perustaja Kaija Anttonen. Suomennosten kieli on pääosin notkeaa ja kerronnan imu pysyy hyvin yllä.

Vanhuuden malleja eri ikäluokille

2/2020

Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.

  • Jenny Kangasvuo
Kaltio – Kolumni

Vain väsymyksestä johtuvaa

5/2024

”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.

  • Jenni Kinnunen

Pääskyparvi taivaan räystään alla

5/2024

”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”

  • Rita Magga-Kumpulainen
Kaltio – Kolumni

Kaupat

1-2/2025

”Hän on suulas mies, muttei pahalla tavalla. Kuuntelen Karin savolaista poljentoa, kun hän puhuu rauhoittavaan sävyyn siitä, miten ’puita pittää metässä olla’. Ajattelen: näin sitä kauppoja tehdään.”
Jenni Kinnusen kolumni pohtii puita.

Kylässä kylästä kylään

1-2/2025

Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen viettivät kolme kuukautta residenssissä New Yorkissa. Kaltion palstalla he haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.

  • Miina Kaartinen
  • Sanna Ritvanen
Kaltio – Kirja-arvio

Sanojen äiti on kaasu

1-2/2025

”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.

  • Aapo Kukko