Kategoriat

Saamelaislasten elämää

Kirste Paltto: Takaisin taivaalle. Kuvitus Esther Berelowitsch. Suom. Kaija Anttonen. 80 s. Kieletär Inari 2021.
Kirsi Máret Paltto: Missä olet, Elle? Kuvitus Liisa Tellervo Helander. Suom. Kaija Anttonen. 127 s. Kieletär Inari & ABC Company E-skuvla AS 2021.

Inarin Kaamasessa toimiva pienkustantamo Kieletär Inari on julkaissut lähes vuosittain suomennoksia saamenkielisistä tai saamelaista kulttuuria käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Mainio on esimerkiksi ruotsinsaamelaisen Ann-Helén Laestadiuksen Soppero-sarja, joka kuvaa nykysaamelaisten nuorten elämää monesta eri näkökulmasta. Uusimpiin julkaisuihin kuuluvat jo viidellä vuosikymmenellä kirjoittaneen Kirste Palton lastenromaani Takaisin taivaalle sekä Kirsi Máret Palton esikoisteos, varhaisnuorille suunnattu Missä olet, Elle?

Takaisin taivaalle kertoo alakouluikäisestä Jouskasta, joka eräänä pakkaskirkkaana iltana huomaa, kuinka tähti putoaa alas lumihankeen. Tähti löytyy ja selviää, että sen on päästävä kolmen päivän kuluessa takaisin taivaalle, muuten se kuolee. Jouska yrittää auttaa tähtiparan omalle radalleen, mutta epäonnistuu. Lopulta on turvauduttava itse Ukko Revontuleen ja tämän kultasarviseen poroon.

Matka Ukon luokse Honkapahtavaaraan on haastava, sillä se kulkee staalojen maan läpi. Jännitystä ja kiperiä vaiheita riittää, mutta tarina kaartuu odotuksen mukaiseen onnelliseen loppuun.

Takaisin taivaalle on ennen kaikkea sulavasti etenevä seikkailu, mutta huimien juonen käänteiden lomassa sivutaan myös painavampia asioita. Kantaa otetaan esimerkiksi ympäristökriisiin, eikä ihmisistä ole hyvää sanottavaa: ”He touhuavat kuin heillä olisi monta maailmaa ja avaruutta pilattavanaan.”

Lukukokemusta rikastaa Esther Berelowitschin kuvitus, jota on mukavan runsaasti. Pelkistetyissä kuvissa on vinkeää huumoria. Esimerkiksi staalojen harvahampaiset hahmot huvittavat kovasti. Takaisin taivaalle sopii ääneen luettavaksi jo pienemmällekin lapselle, sillä tarina on selkeä ja suoraviivainen.

Missä olet, Elle? on sen sijaan omiaan alakouluikäiselle. Päähenkilö Jovnnaa harmittaa, sillä hän ei pääse rumpukurssille kavereittensa kanssa. Paha mieli kuitenkin unohtuu, kun isoukin autiossa talossa seikkaillessaan poika löytää jotain kummallista: pahkasta tehdyn vanhan rummun.

Soittimen rummuttelu kutsuu paikalle joikaavan tytön, joka Jovnnan salapoliisityön tuloksena osoittautuu isomummon pienenä kuolleeksi sisareksi Elleksi. Kuten haamuille tavallisesti käy, tyttö on jäänyt kahden maailman väliin eikä pääse sen paremmin kuolleiden kuin elävienkään joukkoon. Jovnna päättää auttaa Elleä ja päätyy henkimatkallaan kaukaiseen kaupunkiin saakka.

Jännittävä tarina yhdistelee hienosti toisiinsa tämän päivän elämää ja saamelaisperinteitä. Tietokonepelit, joiut, YouTube-videot ja noitarummut asettuvat luontevasti samaan tarinaan. Saamelaisiin kohdistunut sortokin tulee esiin Jovnnan mummon ja isomummon vaiheiden kautta.

Teos jakautuu lyhyisiin lukuihin ja haparoivamman lukijan urakkaa helpottavat vielä harva, kirjainten alaosasta painotettu fontti sekä iso riviväli. Sivujen reunoihin jää paljon tyhjää, ja aukeamat näyttävät houkuttelevan ilmavilta. Tarinan kyydissä pysymistä auttaa myös Liisa Tellervo Helanderin kuvitus.

Molemmat kirjat on suomentanut Kieletär Inarin perustaja Kaija Anttonen. Suomennosten kieli on pääosin notkeaa ja kerronnan imu pysyy hyvin yllä.

Kannessa: Juuret

Kannessa 4/2023

Elokuun Kaltion kansiteos on still-kuva Arttu Niemisen ja Veera Nevan audiovisuaalisesta teoksesta ”Juuret”. Neva vastaa teoksen äänistä ja Nieminen visuaalisesta ilmaisusta.

Kaltio – Kolumni

Talonpoika

Kinnunen 4/2023

Sahaus on ohitse ja pihassa lepää kasa lautaa. Se pitää pinota tapuliin, jotta kevät, tuo puutavaran ihmeellinen fööni, pääsee hoitamaan kuivauksen.

Kuin lapsen kädestä

Paperilehdestä 4/2023

”Tekoälyllä saa ehkä helposti aikaan sattumanvaraisen ja pinnallisesti hienolta näyttävän kuvan, mutta jos yrittää saada sillä aikaan juuri sen, mitä näkee mielessään – oman kuvan – vaatii se usein ainakin kärsivällisyyttä ja työtä, jos ei varsinaisesti taitoa.”