
Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Lasse J. Laine: Suomen linnut. Harrastajan opas. Otava 2017.
Kevät on lintuharrastajan unelma-aikaa, koska silloin muuttolinnut palaavat ja on mahdollista seurata lajien runsautta metsissä, järvien rannoilla, soilla ja pelloilla. Moni harmittelee, ettei tunnista lintuja sen enempi ulkomuodosta kuin äänistäkään muutamaa tuttua lajia lukuun ottamatta.
Lintuharrastuksen aloittelijoille ilmestyy hyviä apuneuvoja vuosittain. Yksi tällainen on kirjailijan, suomentajan ja valokuvaajan Lasse J. Laineen tuore teos Suomen linnut.
Laine on pitkän linjan ansioitunut lintuharrastaja, joka on julkaissut lukuisia palkittuja teoksia linnuista. Lintujen tunnistaminen on hyvin haasteellinen mutta kiehtova harrastus. Mitä enemmän oppii tuntemaan lintujen elämää ja käyttäytymistä, sitä antoisampaa niiden seuraaminen on. Lintuja on sitä paitsi kaikkien lähellä ainakin jossain määrin eri vuodenaikoina. Talvinen lintulautakin houkuttelee useita lajeja, ja joskus saattaa ruokailemaan eksyä joku harvinaisuuskin.
Laineen Suomen linnut ei ole varsinainen lintujen tunnistusopas, vaikka se osin toimii toki sellaisenakin. Laine lähtee liikkeelle harrastajan varusteista ja välineistä, joista tärkein on joko kiikarit tai kaukoputki. Lintujen tunnistaminen on taitolaji, jossa kokenut harrastaja on aloittelijalle erinomainen retkiseuralainen. Vain lintuja aktiivisesti seuraamalla harjaantuu tunnistamaan eri lajeja pienistä yksityiskohdista.
Laine selvittää lintujen rakenteen ja aistit, lentämisen monet salaisuudet, pesimisreviirit kilpailuineen, lintujen käyttäytymisen, ravinnon ja saalistuksen. Hän kertoo myös lintujen levinneisyydestä tarkkoja havaintoja, jotka ovat suureksi avuksi aloittelijalle. Suomessa pesii noin 245 lintulajia, joka on erinomainen määrä ajatellen maamme ilmasto-olosuhteita. Osa lajeista on levittäytynyt koko maahan, osa eteläpainotteisesti, osa pohjoispainotteisesti.
Lintujen runsaus ja levinneisyys muuttuvat koko ajan. Tähän vaikuttavat monet ihmisen toimet – maatalouden muutos, metsien käsittely – mutta myös poikkeuksellinen ravintotilanne. Hyvinä myyrävuosina pöllöjen ja päiväpetolintujen levinneisyysalue laajenee laajalle etelään.
Suomen linnuista enemmistö on muuttolintuja. Miljoonat linnut siirtyvät etelään ravinnon saannin turvatakseen. Muuttovietti on useimmilla linnuilla peritty ominaisuus. Satelliittiseuranta antaa täsmätietoa lintujen muuttotavoista. Kevät- ja syysmuutto on lintuharrastajien kulta-aikaa, jolloin voi tehdä todella mielenkiintoisia ja harvinaisia havaintoja.
Teoksen lopussa Laine antaa monia käytännön ohjeita lintujen hyvinvoinnin turvaamiseksi pönttöjen tekemisestä lintujen ruokintaan. Luontoon jätetyt lahopökkelöt turvaavat muiden muassa pikkutikan ja eri tiaislajien pesinnän onnistumisen.
Laineen teos on mukaansatempaava, juohevasti kirjoitettu ja vankan asiantuntemuksen läpäisemä. Vähän lintujen elämää tuntevalle se on suoranainen elämysmatkaopas.
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Voihan olla, että fiksumpi lukija saa noista keskusteluista enemmän irti kuin tällainen maalaisjuntti”, Eero Ylitalo äimistelee Eero Materon romaanin Laturin paperit kerronnan tasoja.
”Mäkelällä on pitkä Proust-perinne. Jo kesällä 1962 kahdenksantoistavuotiaana hän kävi Pariisissa Pére Lachaisen hautausmaalla tämän haudalla.”
Risto Kormilainen luki myös Hannu Niklanderin viimeisimmän romaanin ja koki, että ”mukaan on lastattu tarpeettoman paljon korttiotteita ja tiedon runsautta”.
”Holmström onnistuu kuvauksessaan uskottavasti ja on hienoa, että tapahtumapaikkana on pieni maalaiskaupunki Helsingin, Tampereen tai Turun sijaan.” Risto Kormilainen luki Suden lapset.
Markku Envall ”antaa lukijalle tilaa omaan ajatteluun ja kantojen muodostukseen tekstien mietteliäisyydellä sekä arvoituksellisuudella”, kirjoittaa Risto Kormilainen esseekokoelmasta Rajan kahta puolta.
Sodan pauloissa tarkastelee Suomen militarisoitumista parinkymmenen artikkelin verran. Juhani Rantala luki Susanna Hastin ja Noora Kotilaisen toimittaman teoksen.
”Kokeelliseksi elokuvaksi 66 minuuttia lumoaa.” Matti A. Kemillä riittää ylisanoja Mika Taanilan viimeisimmälle Epäonnistunut tyhjyys-teokselle.
Joulukuun numeron kannessa on Tuija Karénin teos ”Kokkotuli” sarjasta Heijastuksia.
Päätoimittaja vaelsi marraskuun lopulla Pikisaareen ja päätti kertoa siitä myös pääkirjoituksessa. Juonipaljastuksena kerrottakoon, että 12.12. reissutoive jäi vain toiveeksi.
Sula tuoksui keväällä lähdön aikana. Lehdet ja havunneulat varisevat kenkieni alla. Paljastunut, kostea maa hengitti jännittyneesti, ja sadevesi valui kanssani […]