Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Maailma lintujen silmin
Lasse J. Laine: Suomen linnut. Harrastajan opas. Otava 2017.
Kevät on lintuharrastajan unelma-aikaa, koska silloin muuttolinnut palaavat ja on mahdollista seurata lajien runsautta metsissä, järvien rannoilla, soilla ja pelloilla. Moni harmittelee, ettei tunnista lintuja sen enempi ulkomuodosta kuin äänistäkään muutamaa tuttua lajia lukuun ottamatta.
Lintuharrastuksen aloittelijoille ilmestyy hyviä apuneuvoja vuosittain. Yksi tällainen on kirjailijan, suomentajan ja valokuvaajan Lasse J. Laineen tuore teos Suomen linnut.
Laine on pitkän linjan ansioitunut lintuharrastaja, joka on julkaissut lukuisia palkittuja teoksia linnuista. Lintujen tunnistaminen on hyvin haasteellinen mutta kiehtova harrastus. Mitä enemmän oppii tuntemaan lintujen elämää ja käyttäytymistä, sitä antoisampaa niiden seuraaminen on. Lintuja on sitä paitsi kaikkien lähellä ainakin jossain määrin eri vuodenaikoina. Talvinen lintulautakin houkuttelee useita lajeja, ja joskus saattaa ruokailemaan eksyä joku harvinaisuuskin.
Laineen Suomen linnut ei ole varsinainen lintujen tunnistusopas, vaikka se osin toimii toki sellaisenakin. Laine lähtee liikkeelle harrastajan varusteista ja välineistä, joista tärkein on joko kiikarit tai kaukoputki. Lintujen tunnistaminen on taitolaji, jossa kokenut harrastaja on aloittelijalle erinomainen retkiseuralainen. Vain lintuja aktiivisesti seuraamalla harjaantuu tunnistamaan eri lajeja pienistä yksityiskohdista.
Laine selvittää lintujen rakenteen ja aistit, lentämisen monet salaisuudet, pesimisreviirit kilpailuineen, lintujen käyttäytymisen, ravinnon ja saalistuksen. Hän kertoo myös lintujen levinneisyydestä tarkkoja havaintoja, jotka ovat suureksi avuksi aloittelijalle. Suomessa pesii noin 245 lintulajia, joka on erinomainen määrä ajatellen maamme ilmasto-olosuhteita. Osa lajeista on levittäytynyt koko maahan, osa eteläpainotteisesti, osa pohjoispainotteisesti.
Lintujen runsaus ja levinneisyys muuttuvat koko ajan. Tähän vaikuttavat monet ihmisen toimet – maatalouden muutos, metsien käsittely – mutta myös poikkeuksellinen ravintotilanne. Hyvinä myyrävuosina pöllöjen ja päiväpetolintujen levinneisyysalue laajenee laajalle etelään.
Suomen linnuista enemmistö on muuttolintuja. Miljoonat linnut siirtyvät etelään ravinnon saannin turvatakseen. Muuttovietti on useimmilla linnuilla peritty ominaisuus. Satelliittiseuranta antaa täsmätietoa lintujen muuttotavoista. Kevät- ja syysmuutto on lintuharrastajien kulta-aikaa, jolloin voi tehdä todella mielenkiintoisia ja harvinaisia havaintoja.
Teoksen lopussa Laine antaa monia käytännön ohjeita lintujen hyvinvoinnin turvaamiseksi pönttöjen tekemisestä lintujen ruokintaan. Luontoon jätetyt lahopökkelöt turvaavat muiden muassa pikkutikan ja eri tiaislajien pesinnän onnistumisen.
Laineen teos on mukaansatempaava, juohevasti kirjoitettu ja vankan asiantuntemuksen läpäisemä. Vähän lintujen elämää tuntevalle se on suoranainen elämysmatkaopas.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Yksi elokuva noin neljästä aihiosta
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
Hyytävä komedia ystävyydestä
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Päätöntä kaahailua Lappi-kuvastossa
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
Toiveikasta talvimieltä
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Arjen aherrusta ja eskapismia maailman mylleryksen keskellä
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Vanha Eurooppa ja sen nykypäivän perinne
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
Vahva esikoisromaani uskonnon kahleista irtautumisesta
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Kiannon klassikkolaulu vie maan ääriin
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
Paimenena muurien sisällä
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
Tellus tulessa
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
Lajien punontaa, aatteen punerrusta
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.