Rakkaus-teemaisen numeromme kansiteos, Mikko Jylhän puuväripiirros ”Juhlavalot” on esillä tämän kesän Ars Kärsämäki -näyttelyssä, jonka on kuratoinut monitaiteilija Tessa Astre. Vuotta nuorempi taiteilija -näyttely on koottu morsiuskimpun tavoin: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja ripaus melankoliaa.
Kuraattori Astren tavoin Limingan Taidekoulussa opettava sarjakuvataiteilija Mikko Jylhä kertoo Kärsämäen kesänäyttelyyn ripustettavien kuvitustensa ja guassimaalaustensa liikkuvan ”pöytälaatikkopiirtämisen ja ’oikean’ taiteen rajalla”. Ne ovat ”sinällään leikkia, seikkailua ja vapautta: piirrosten kerronnan jatkuvuuden ja yksittäiskuvan suhdetta.”
Tekijäkaarti Vuotta nuorempaan taiteilijaan on valikoitunut kuraattorin monitaiteellisten suhteiden mukaan. ”Halusin pohtia tekijäiän kaarta ja nyansseja. Mukana on jo aiemmin kuvataiteilijoiksi valmistuneita, nyt uudelleen työskentelyä virittäviä, uutta tekniikkaa kokeilevia, maailmalla meritoituneita ja vasta valmistuvia. Taiteilijat ovat kauempaa ja haja-asutusalueilta kotoisin tai siellä työskenteleviä.”
Pohjoisuus, yhteys ja näkymättömät verkostot teemoittavat valikoimaa. Mari Mäkirannan ja Virtaavien vesien puolesta -kollektiivin ”Aktivistitoimisto” puolustaa pohjoista jokiluontoa. Anna-Kaisa Vuonokarin teokset pohtivat kehtolaulua, kodittomuutta ja lohtua. Mirva Valkaman töitä kannattelee itsen näkyväksi tuleminen, Siiri Korhonen paljastaa kierrätysmateriaaleilla yllättäviä näkökulmia esittävyyteen.
Queer-aiheita on palkitun sarjakuvantekijä Emmi Valveen kollaaseissa ja veistoksissa sekä Aila Ahmakallion drag king -muotokuvissa. Niina Kela jäsentää ihmisen paikkaa elämän ketjussa, Raine Körkkö availee yhteyksiä muihin ihmisiin huonolla maulla. Suvi Aution veistos lisää näyttelyyn fantasiaelementin.
Vuotta nuorempi taiteilija on lähestymistavoiltaan runsas. Viivi Kiuru installoi näyttelyyn sanataidetta, Venetsian Biennaalissakin esiintynyt Mauri Lähdesmäki videoteoksia. Näyttelyn nuorimmat taiteilijat Säde ja Koitto Körkkö (11 ja 13 v.) esittelevät muun muassa kauhua ja pop-taidetta.
Näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 16.6. kello 17 alkaen, ja Häppening jatkuu lauantaina 17.6. klo 11–17 erilaisin näytöksin, luennoin ja drag king -työpajoin.
Ars Kärsämäki: Vuotta Nuorempi Taiteilija Taidetalo Nahkurissa (Keskuskatu 25) 17.6.–30.7., avoinna ti–pe 10–16 ja la–su 12–18. Lisäinfoa: www.facebook.com/arskarsamaki
Kansitaiteilija Mikko Jylhän kotisivu: www.jylhamikko.net
Yhä suurempi osa EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Sadat eurooppalaiset poliitikot ovat viime ja tänä vuonna allekirjoittaneet vaatimuksia, joissa vaaditaan unionin yhteisiä pakotteita Israelia vastaan. Kasvavasta paineesta huolimatta EU ei ole lakkauttanut kauppaa edes Israelin siirtokuntien kanssa, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Alama tästä: Hyvin tunnettu, kansainvälisestikki tunnettu, taiteilija Anders Sunna (1985) hoksasi tehhä taitenäyttelyn nimelthään Meän Meän Sápmelaš. S’oli näytilä Luulajan […]
Ajattelen: Ukrainaan sotaan lähteneet suomalaiset vapaaehtoiset, Mona Mannevuon Ihmiskone töissä (Gaudeamus 2020), sotien jälkeinen aika, jälleenrakennus ja (taas, edelleen) betonivalumuotit […]
Aika, muistot ja erilaiset nostalgian lajit ovat valtailleet mieleni sopukoita viime aikoina, vaikka yhä enemmän pitäisi yrittää keskittyä kaikenlaiseen tulevaan […]
Suomalais-ranskalainen Sofia Karinen asuu Oulussa. Hänen teoksissaan voin nähdä kuitenkin myös ranskalaista valoa. Jo nuorena piirtämisestä ja maalaamisesta innostunut Karinen […]
Reijo Valta osallistui maaliskuussa 2025 Uumajan LittFestille päätoimittajan kanssa. Ruotsin vanhimmalla ja merkittävimmällä kirjallisuusfestivaalilla oli tänäkin vuonna paljon mielenkiintoisia vieraita.
Kaltion 80-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaista kissanhännänvetoa. Juhani Rantala pohtii, mistä kumpusi 1960-luvulla Atte Kalajoen ja Erno Paasilinnan eli Kaltion ensimmäisen ja toisen päätoimittajan välirikko.
”Nälkävuosi on muutenkin juuri sellaista taidetta, jolla persu perustelisi, että kulttuurilta pitäisi leikata loputkin rahat ja suunnata ne ampumaradoille. Lukutaitoinen persu eli sivistysporvari ehkä syyttäisi näytelmää vastuuttomaksi ja epäisänmaalliseksi.”
”Alaviitteet on suppea summaus ajastamme lyyrisesti valotettuna. Se, mikä näyttää säihkyvältä ja sankarilliselta, osoittautuu loppujen lopuksi tomuksi ja tuhkaksi.”
”Teos voisi olla raskasta luettavaa, jos Räinä ei kirjoittaisi niin kauniisti, kirkkaasti ja harkitusti. Karujakaan havaintoja, uutisia tai tutkimustietoja ei pehmennetä, mutta pienintäkään kiivailun tai julistamisen sävyä ei lipsahda mukaan.”
”Hurme ei ole tutkija – vaikka kirja tutkimukselta pitkälti vaikuttaakin – vaan lennokkaan hauska kirjailija, joka panee lukijansa päät pyörälle.”
”[Mikael] Niemi on elänyt tiiviisti kolmen kielen ja kahden kulttuurin keskellä, mikä on muokannut hänestä loistavan sekä monipuolisen kirjailijan, joka hallitsee niin runon kuin proosan lyhyenä ja pitkänä.”
”Pyreneiden niemimaan pohjoisosassa sijaitsee Baskimaan (Euskadi) suurin kaupunki Bilb(a)o. Sinne sijoittaa Ville Hytönen kesähelteisen runoelmansa.”
Luonnonsuojelurikokset ovat Suomessa melko tavallisia eikä niistä jää helposti korvessa kiinni, ellei kohdalle satu osumaan onnekas tutkimussukeltaja. Vesistöbiologi Myyri Sysivesi vie lukijan pinnan alle ja rikospaikalle.
Metsiensuojelu on joukkuelaji, jossa yksi avaintekijä on vapaaehtoinen metsäkartoittaja. Kartoitustyötä tekee pieni aktiivien joukko, johon helsinkiläinen Olli Manninen on kuulunut miltei kolmekymmentä vuotta.
Samalla, kun puolustusvoimat vankistaa turvallisuuden nimissä ”pohjolan linnaketta”, sen hankkeet muuttavat elinympäristöjä ja ekosysteemejä. Kritisoiminen on vaikeaa, sillä kukapa tahtoisi asettua kansallista turvallisuutta vastaan. Rovaniemeläinen Lotta Lautala etsi dilemmaan selvyyttä arktisen maailmanpolitiikan tutkijan Laura Junka-Aikion kanssa.
Onko ”vihreän energian” puhtauden ihannointi edelleen vallankäytön keino sulkea saamelaiset ulos päätöksenteosta yhteiskunnan marginaaliin? Kuka päättää, mikä on puhdasta ja likaista? Eleonora Alarieston essee, julkaistu yhteistyössä Metsäliikkeen kanssa.
Esitetty Lyseon 150-vuotispääjuhlassa
uudistetussa ruokalassa torstaina 17.10.2024
”Moni hyönteinen näyttää ulkoavaruuden olennolta, jos mikroskoopilla katselee. Se herättää enemmänkin hämmästystä, jopa inhoa ja halua torjua näitä olentoja. Silloin empatia jää helposti puuttumaan.” Sampsa Hannonen haastatteli eläinfilosofi Elisa Aaltolaa.
”Mielenosoittamisoikeus, kuten mikä tahansa muukin oikeus, voidaan myös menettää. Siksi sen toteutumista tulee seurata, tarkastella ja uudelleenarvioida.” Rovaniemeläinen lukiolainen Minea Kaippio kirjoittaa mielipiteenvapaudesta.
