Nordting eli Pohjoisen yleiskokous tai Pohjoisen käräjät (vakiintunutta suomennosta ei vielä ole) on kampanjoinut vuodesta 2014 lähtien. Sen järjestämissä tilaisuuksissa on lähes poikkeuksetta äänestetty Pohjois-Norjan itsenäistymisen puolesta. Pohjoisen vaakunaeläin on kansikuvan poroleijona.
Nordting järjesti 45. yleiskokouksensa tiistaina 4.6.2019 Rovaniemen Arctic Arts Summitissa eli toisessa arktisen taiteen huippukokouksessa, johon osallistui yli neljäsataa taiteen, kulttuurin ja kulttuuripolitiikan asiantuntijaa kaikista arktisen alueen valtioista ja muutamasta muustakin. Tällä kertaa tilaisuus ei ollutkaan vain ”Pohjoinen” vaan myös ”Pan-arktinen yleiskokous”.
Rovaniemen kokous oli ensimmäinen Nordtingin virallinen tilaisuus Suomessa. Lofoottien Harstadissa päämajaansa pitävä liike on aiemmin heiluttanut punaista porolippua myös Venäjän puolella Nikkelissä. Ensi syksynä Nordting kokoontuu Alaskan Anchoragessa.
”Pohjoiset alueet ovat olleet etelän kolonisoimia jo tuhannen vuoden ajan”, Nordtingin puheenjohtaja Amund Sjølie Sveen totesi. Tarve siirtää enemmän päätösvaltaa arktisen alueen asioista tällä alueella asuville ihmisille etelän pääkaupungeista oli esiintynyt muidenkin delegaattien puheenvuoroissa.
Kukaan muu ei kuitenkaan esittänyt huippukokoukselle yhtä radikaaleja toimenpiteitä kuin Sjølie Sveen. Nordtingin ratkaisu vallan siirtämisestä takaisin pohjoiseen on itsehallinto: Pan-Arctica-nimisen valtion itsenäisyysjulistus.
Sjølie Sveen toi Lappia-talon Tieva-saliin kokoontuneelle huippukokoukselle esityksen, jonka mukaan
a) kahdeksan Artisen Neuvoston maan pohjoiset alueet julistavat itsensä itsenäiseksi kansallisvaltioistaan
b) Nordting – pan-arktinen yleiskokous – on demokraattinen hallintoelin näistä alueista muodostuvalle arktiselle federaatiolle, jonka nimeksi tulee Pan-Arctica.
Kokous äänesti suurella enemmistöllä esityksen puolesta. Seuraavaksi selvitetään päätöksen toimeenpanon mahdollisuuksia. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja Amund Sjølie Sveen äänestytti vielä Nordtingin perinteisestä vodkatarjoilusta, joka esitys hyväksyttiin myös.
Nordtingin yleiskokokset voi halutessaan nähdä pelkästään humoristisina performansseina, mutta Norjan eduskuntavaaleissakin ehdokkaita asettanut liike pitää esillä vakavaa asiaa. Syy pohjoisen itsenäistymistarpeelle on arktisen alueen ilmastollisessa ja ekologisessa katastrofissa, jonka moottorit ovat etelän väkirikkaissa pääkaupungeissa.
Kuten Arctic Arts Summitin keynote-puhuja, Uumajan yliopiston arktisen tutkimuskeskuksen professori Dieter K. Müller sanoi, Arktiksen muutokset kiinnostavat etelässä vain siinä määrin, kuin ne vaikuttavat etelän olosuhteisiin. Ainoastaan arktisen alueen asukkaat ovat huolissaan siitä, mitä Arktikselle itselleen tapahtuu.
Lofooteille matkaavat voivat tutustua Nordtingiin paremmin juhannuksen jälkeisellä viikolla, kun sen konseptimyymälä on avoinna Harstadin arktisen taiteen festivaalilla (www.festspillnn.no) 22.–29.6. Lisää Nordtingistä myös osoitteessa www.nordting.no.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
”Vastoin ennakko-odotuksia elokuva on surumielinen, paikoin jopa eksistentialistinen pohdinta Pasasen luonteesta ja sisäisistä ristiriidoista.” Matti A. Kemi arvioi syksyllä suurempaa menestystä saavuttamattoman Spede-elokuvan.
Oulun teatterin Post-Kabareen ”sävyisä kantaaottavuus tuntuu kompromissilta silkan viihteen ja terävän herättelyn välillä”, kriitikko Tenka Issakainen toteaa pikkujouluajan kantaesityksestä.
Mummola ei ole se tavanomaisin jouluelokuva. Tia Kouvon 10.11.2023 teatteriensi-iltansa saaneen esikoispitkän arvioi Kaltiolle ilahduttavaksi Matti A. Kemi.
”Mutta jotain on tapahtunut, ja toivottavasti tapahtuminen jatkuu.” Päätoimittaja on juuttunut jonkinlaiseen… no, juuttunut. Juuttunut.
”Mitä tänään söisimme? Kaikkea on. Informaatioähky. Silmäkarkkia. Puhelimessa 5000 kuvaa. Onko meillä tähän varaa? Muista ottaa kuva.”
”Yhtään puhdasta arkkia ei löydy, vaikka käyn läpi koko talon. Muistan toissaviikolla ajatelleeni, että paperi on aika vähissä, mutta riisiäkään en käynyt ostamassa. Sitä paitsi paperin ostaminen tuntuu yhtä väkinäiseltä ja vaivaannuttavalta kuin pottujen ostaminen.”
”Kyseessä on myös hieman vahingossa Suomen suurin raanukokoelma sekä arkisto.” Amanda Hakoköngäs jututti Elina Juopperia tämän ”Perintö”-teoksen tiimoilta.
”Kuivakka tekstiaines lukuisine viitteineen haukotuttaa toisinaan”, Matti A. Kemi toteaa Martti Soramäen ensyklopediamaisesta Yleisradion historiikista Sensuurista sananvapauteen.
Kai Aareleidin Tyyni valtameri on ”samalla kertaa rakkaustarinoiden risteytys ja ikkunoita virolaiseen menneisyyteen avaava historia”, Risto Kormilainen kirjoittaa.
Ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä fiktioelokuva Je’vida saa ensi-iltansa 20.10.2023. Jenny Kangasvuo arvioi Katja Gauriloffin viimeisimmän ohjaustyön.
