
Onnittele 80-vuotiasta Kaltiota lahjoittamalla!
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
Marie von Ebner-Eschenbach: Aforismeja. Toim. ja suom. Tuija Tuomaala. 96 s. Punos-kustannus 2023.
Marie von Ebner-Eschenbachin aforismeissa havainnoidaan, millaisena näemme itsemme, millaisena toiset. Aforismit nostavat esille ihmisyyden perusasioita, joista nykyajan someihmistä voisikin muistuttaa – se, miten kohtelemme toisiamme, vaikuttaa meihin. Onko epäajanmukaista puhua käytöstavoista? Aforismit osoittelevat sormella eri suuntiin, mutta kääntävät katseen itseemme.
Ebner-Eschenbachin aforismit ovat myös vastinparien aforistiikkaa, joka tarkastelee ihmisenä olemisen ristiriitaisuuksia ja asioiden eri puolia. Sydän ja järki. Totuus ja valhe. Vaatimattomuus ja ylpeys. Anteliaisuus ja saituus. ”Vähään tyytyminen on vaikeaa, paljoon tyytyminen mahdotonta.”
Ihmisluonteen kuvaaminen lyhyesti ei ole mutkatonta. Aforismit ihmisen heikkouksista ja huonoista ominaisuuksista iskevät milloin terävämmin, milloin tylsemmin. Huumori pilkahtelee aforismien tulokulmissa. ”Kunnioita latteuksia! Niissä on vuosisatojen aikana kertynyttä viisautta.” Yksi kokoelman herkullisia lukuja on ”Taide sai alkunsa kaipuusta”, jossa kirjoitetaan luovasta työstä, taiteilijuudesta – ja kriitikoista.
”Taiteilijan tehtävä ei ole huolehtia siitä, että hänen työnsä saa tunnustusta, vaan että se ansaitsee sitä.”
Itävaltalaisen Marie von Ebner-Eschenbachin (1830–1916) tuotantoon kuuluu näytelmiä, romaaneja, kertomuksia ja runoja, mutta erityisesti hänet tunnetaan aforismeistaan. Ebner-Eschenbach oli aikanaan saksankielisessä Euroopassa suosittu ja arvostettu kirjailija, joka alkoi saada tunnustusta työstään 50-vuotiaana. Vuonna 1900 Ebner-Eschenbachin täyttäessä 70 vuotta hänet nimitettiin ensimmäisenä naisena Wienin yliopiston kunniatohtoriksi. Kirjailija sai myös muita tunnustuksia ja oli ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuosina 1910 ja 1911.
Ebner-Eschenbachin saamat tunnustukset olivat merkittäviä, sillä hänen elinaikaan kirjailijana tai taiteen alalla työskentely nähtiin enemmän miesten tehtävänä. Naisten tekemä työ ei aina saanut arvostusta tai naisen asema yhteiskunnassa toi työhön omat haasteensa. Kuten Ebner-Eschenbachin aforismissa todetaan: ”Taideammatissa toimiminen on naiselle aina katastrofi. Hän pystyy tekemään työtään vain silloin, kun hänellä ei ole mitään muuta tehtävää.”
Suomennoksen aforismeissa näkemykset sukupuolesta eivät ole laajasti esillä. Luku, jossa käsitellään naisia, miehiä ja avioliittoa, ei ole kokoelman parhaimmistoa. Näissä aforismeissa tulee selvemmin esille tekstien suhde kirjoitusaikaansa – melko perinteiset näkemykset sukupuolesta, miehistä ja naisista tuntuvat vanhanaikaisilta, vaikka jotakin kirjoittajan ajattelusta tiivistyykin aforismissa ”Älykkäällä naisella on luonnostaan lukemattomia vihollisia: kaikki tyhmät miehet.”
”Kokonainen kirja – kokonainen elämä.” Aforismilla voisi kuvailla myös Aforismeja-kokoelmaa, vaikka suomennos onkin valikoitu otos kirjailijan tuotannosta. Suomennoksen aforismit on poimittu kokoelmista Fünfhundert Aphorismen (2015, 4 p.) ja Sämtliche Werke, Band 4 (1920).
Kokoelma on jaettu kahdeksaantoista lukuun, mikä on onnistunut, lukukokemusta keventävä ratkaisu. Kokoelmaan on sisällytetty myös lyhyt taustoittava teksti kirjailijasta, mikä on varmasti tarpeen, sillä vähän suomennettu Ebner-Eschenbach on todennäköisesti jäänyt monille lukijoille tuntemattomaksi.
Takakansitekstissä Ebner-Eschenbachin aforismeja kuvataan ”ajattomiksi huomioiksi”, mikä pitää osittain paikkansa. Paikoin lauseiden muotoilut tuntuvat hiukan kuluneilta ja aforismien syntyaika näkyy niiden tyylissä ja sanavalinnoissa. Aihepiirit ja tiiviisti muotoillut ajatukset tarjoavat kuitenkin nykylukijalle meheviä paloja pureskeltaviksi hienovaraisen huumorin kera.
”Pysähtynytkin kello on näyttänyt kaksi kertaa päivässä oikeaa aikaa ja voi muistella vuosien saatossa kokemiaan lukuisia onnistumisia.”
Kokoelman julkaisu ja näiden ajatusten tuominen suomenkielisille lukijoille maisteltavaksi on Punos-kustannukselta ja suomentaja Tuija Tuomaalalta hienoa työtä.
Kaltio ry on käynnistänyt pienkeräyksen 80-vuotisjuhlatilaisuuksien rahoittamiseksi. Keräyslupanumero on RA/2025/181 ja keräystili FI25 5741 4020 1806 54. Lue jutusta lisää keräyksestä.
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi Kaltiolle Mia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Lölä Florina Vlasenko writes about TaideTurvapaikka, a community art project started at Oulu refugee center in 2023. The article is published in Finnish translation in the printed Kaltio 1–2/2025.
Meänkielen kirjeenvaihtajamme Linnea Huhta pohtii tällä kertaa olemassaoloaan digitaalisessa maailmanpiirissä.
Vuoden 2025 helmikuun viikonloppuina Oulussa oli mahdollista tutustua thangkoihin Galleria 33:n tiloissa. Thangkat ovat keskeinen osa Tiibetin kulttuuria sekä tiibetinbuddhalaista harjoitusta.
”Omakustanne on hykerryttävä ja sisällöltään yllättävän valistava teos matkailusta, eurooppalaisuudesta sekä senegalilaisen kulttuurista.”
”Tällaisen elämäkerran aika jo totisesti oli”, toteaa Risto Kormilainen emeritaprofessori Irma Sulkusen teoksesta Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa.
”Kirjansa alaviitteissä Seppälä valottaa usein kiinnostavia näkökulmia.” Juhani Rantala luki Juha Seppälän teoksen Paavo Rintalan kirjallisuuden lukemisesta.
Aktivistinen Metsäliike ja kulttuurilehti Kaltio kohtaavat toisensa yhteistyönumeron sivuilla, kiitos päätoimittaja-Paavolle tästä tilaisuudesta! Metsäliike on kansanliike, jonka tavoite on saada […]
”Huolitellun tekstin lomassa näennäisesti ei tapahdu muuta kuin sulhasen valinta, mutta rivakasti etenevät käänteet tarjoavat lukijalleen kurkistuksen 1800-luvun ajatuskuvioihin ja maisemiin.” Matti A. Kemi luki Satu Tähtisen romaanisarjan kaksi ensimmäistä.
”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.
Ensimmäinen meänkielellä totetutettu pitkä fiktioelokuva Valitut saa Suomen ensi-iltansa 21.3.2025. ”Aihevalinta on oiva, vaikka kerronta voisi olla napakampi”, kriitikkomme Matti A. Kemi toteaa.
Visa Koiso-Kanttilan toisen pitkän näytelmäelokuvan Uhma ensi-ilta on suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2025. ”Eräänlainen klassikkoelokuva siitä tulee aihevalintansa ja lokaationsa takia”, Matti A. Kemi kirjoittaa.
”Ikään kuin vanhana perisyntinä 2000-luvun vaihteen Solar Filmsin elokuviin alun dialogi on epäselvää ja jää elokuvan alkumetreillä sekavan taustaäänityksen jalkoihin.” Häjyt 2 Matti A. Kemin arvioimana.
”Elokuvan intensiteetti laantuu muutamaan otteeseen jopa tylsäksi kuvakerronnaksi saaren vehreydestä.” Kansainvälinen elokuvaversio Tove Janssonin Kesäkirjasta ei täysin vakuuttanutMatti A. Kemiä.
Päätoimittaja on taas kirjoittanut yhden pääkirjoituksen. Hän kuvittelee olevansa optimistinen, mutta se ei ehkä välity.
Lehden 80-vuotisjuhlanumeron kansiteos on Janne Erkkilän ”Ehtymys”. Teoksen voi nähdä Taivalkosken Päätalokeskuksessa 23.4.–23.5.2025 Erkkilän näyttelyssä Protosynteesi 5.0.
Pohjoisen kulttuuriorganisaatiot haastavat kulttuurin tekijöitä mukaan kuntavaalikampanjaan pohjoisen kulttuurin puolesta – lue lisää klikkaamalla!
”Voihan olla, että fiksumpi lukija saa noista keskusteluista enemmän irti kuin tällainen maalaisjuntti”, Eero Ylitalo äimistelee Eero Materon romaanin Laturin paperit kerronnan tasoja.
”Mäkelällä on pitkä Proust-perinne. Jo kesällä 1962 kahdenksantoistavuotiaana hän kävi Pariisissa Pére Lachaisen hautausmaalla tämän haudalla.”