Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Pääkirjoitus
Ensimmäinen Saamelaiskaltio ilmestyi huhtikuussa 1966. Vierailevana päätoimittajana oli tuolloin 23-vuotias juuri opettajaksi valmistunut tuleva saamelaistaiteilija ja -poliitikko Nils-Aslak Valkeapää, Ailu. Nuoren Ailun pääkirjoitus oli radikaali, mutta täynnä optimismia. Hän kirjoitti muun muassa siitä, kuinka Yhdysvalloissa tummaihoiset “ovat saavuttamaisillaan yleisen mielipiteen turvakseen; oikeudelleen olla ihmisiä.” Elettiin aikaa kylmän sodan keskellä, Yhdysvaltojen rotuerottelu oli päättynyt Korkeimman oikeuden päätöksellä vasta 12 vuotta aiemmin.
Tämän, vuoden 2017 Saamelaiskaltion kirjoittajista aikamme nuori radikaali saamelaispoliitikko Aslak Holmberg viittaa kirjoituksessaan keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka saatettiin voimaan samana vuonna, kun ensimmäinen Saamelaiskaltio ilmestyi.
Kun minua pyydettiin Saamelaiskaltion vierailevaksi päätoimittajaksi, yritin miettiä, miltä saamelaiskulttuuri näyttää vuonna 2017. Kun ajatellaan saamelaiskulttuuria alkuperäiskansakulttuurina, on ajateltava kulttuuria käsitteen laajemmassa merkityksessä. Siis sitä, miten saamelaisten oikeudet toteuttaa kulttuuriaan esimerkiksi perinteisen kalastuksen tai poronhoidon osalta toteutuvat. Tällaiset kysymykset näyttävät olevan se kohta, mikä lopulta näyttää, onko saamelaisilla alkuperäiskansana oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen.
Näyttää usein siltä, että saamelaiskulttuuri kelpaa aina, kun se käsitetään musiikkina, teatterina, kirjallisuutena tai vaikkapa kuvataiteena. Kun saamelaiset yrittävät puolustaa keskeisten kulttuuristen elementtiensä olemassaolon edellytyksiä esimerkiksi vastustamalla metsähakkuita poronhoitoalueen vanhoissa metsissä, he kohtaavat valtiovallan taholta niin suurta vastarintaa, että sen murtamiseen tarvitaan kansainvälistä oikeutta – kuten kävi esimerkiksi 2000-luvun niin sanotun Ylä-Lapin metsäkiistan yhteydessä. Lopulta vain YK:n väliintulo pelasti saamelaisalueen hakkuu-uhan alla olevat metsät Metsähallituksen hakkuilta sillä kertaa.
Kirjoittajat ja taiteilijat, joita olen kutsunut mukaan tekemään tätä numeroa, heijastavat kukin työssään saamelaiskulttuurin kannalta ajankohtaisia teemoja. Kulttuurinen appropriaatio on ollut tänä vuonna erityisen paljon esillä Suomessa. Olen kuitenkin kaivannut siihen kantaa ottavaa analyyttistä puheenvuoroa, joka antaisi suomalaiselle yhteiskunnalle eväitä ymmärtää ilmiön ongelmakohtia. Siksi pyysin kriitikko Otso Kantokorpea kirjoittamaan aiheesta. Saamelaiset tekijät Aslak Holmberg, Petra Laiti, Sunna Valkeapää ja Niillas Holmberg edustavat kukin nuoren polven saamelaisten ajattelijoiden, aktivistien ja taiteilijoiden kärkeä. Yksi Ailun päätoimittaman Kaltion tekijöistä, Iisko Sara luotaa haastattelussaan saamelaiskulttuurin ja -politiikan tilaa 1960-luvulta nykypäivään. Suuri kiitos teille osallistumisestanne tämän lehden tekemiseen.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Nykytanssia ja akrobatiaa yhdistelevä duetto pohjoisen pakkastalville
Huhtikuun lopulla pystyttiin järjestämään taas nykytanssiesityksiäkin pitkän kulttuurikiellon jälkeen. Yksi ensimmäisistä Oulussa nähdyistä oli Shapes of Water.
Tuu lähemmäs beibi
Kielletyt leikit palkittiin Tieto-Finlandialla viime vuonna. Koronapandemia aiheutti uuden tanssikiellon, jonka vihdoin lieventyessä Kaltio julkaisee Emma Hirvisalon arvion “hieman puisevasta” finlandistista.
Pohjoiset juuret kantavat korona-ajassakin
Lapista Uudellemaalle päätyneet emeritukset Mikko Heikka ja Vesa Kanniainen kävivät kirjeenvaihtoa siitä, minkälainen maailma on koronan jälkeen. Nyt keskustelu on julkaistu kirjana.
… juuri sitä mitä on itsessään
“Lauri Kallion väitöskirjasta ponnistava Maailmanhenki Pohjolassa on taustateos ensimmäisen merkittävän suomalaisfilosofin J. V. Snellmanin lähtökohtiin ja lopputulemiin sekä erityisesti hänen tärkeimmän vaikuttajansa Hegelin käsitysten erinomainen pohjustus.”
Lihallisesti nautinnollista
“Sinänsä elämäniloinen ja tasapuolinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen kääntyy välillä tahattomaksi parodiaksi.” Esko Karppanen luki Himon ilon ja koki sen ajoittain omituiseksi.
Nyt ilmestyi Sauna-Sampo
“Tämä monitieteinen, harvinaisen monipuolinen sauna-sampo jauhaa niin uutta kuin vanhaa tietoa suomalaisten lahjasta maailmalle”, Kaarina Kailo iloitsee uudesta Heikki K. Lyytisen tietokirjasta.
Kuoroteos suomalaisen kritiikin maisemista
Suomen arvostelijain liitto SARV julkaisi 70-vuotisjuhlanaan laajan leikkauksen suomalaisen taidekritiikin kentältä. Matti A. Kemi kiinnostuu siitä, miten kriitikot tuovat esille omia kokemuksiaan.
Dostojevskin juutalaisvihan hyvät, pahat ja rumat
“On sanottu Dostojevskin antisemitismin yltäneen pahimmillaan hitleriläisiin mittoihin”, Juhani Rantala päättää pohdintansa kirjailijan suhteesta juutalaisiin. Mutta miksi?
Toiston voima
Pettymys Peräpohjolan pilkkikauden liian varhaisesta päättymisestä oli käsinkosketeltavaa ainakin omassa rovaniemeläisessä kulttuurikuplassani. Kevät tuli tällä kertaa intensiivisesti ja aikaisin, ja […]
Prosessi / Der Prozess 2: Kun oikein valkaistaan
Savu E. Korteniemen projekti ”Prosessi / Der Prozess” tarkastelee väkivallan syntymekanismeja ja Suomen synkkää kulttuuriperintöä. Projektin artikkelit julkaistaan Kaltiossa sekä […]
Paikka elämän ja runon tilana
Ihmisen elämä tapahtuu paikassa ja ajassa. Minua kiehtoi ajatus ihmisen ainutkertaisesta elämästä moneen kertaan eletyssä maassa: miten elämä yhtäältä jatkuu […]
Kuinka säilyä tuoreena maailmassa?
Ennen äidiksi tuloa kuvittelin, että omien lasten kanssa leikkiminen olisi mahtavaa. Toisten lasten kanssa se oli aina ollut ilo. Pian […]