Palsta suomalaisen elokuvataiteen avohakkuuksi
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Pääkirjoitus
Ensimmäinen Saamelaiskaltio ilmestyi huhtikuussa 1966. Vierailevana päätoimittajana oli tuolloin 23-vuotias juuri opettajaksi valmistunut tuleva saamelaistaiteilija ja -poliitikko Nils-Aslak Valkeapää, Ailu. Nuoren Ailun pääkirjoitus oli radikaali, mutta täynnä optimismia. Hän kirjoitti muun muassa siitä, kuinka Yhdysvalloissa tummaihoiset “ovat saavuttamaisillaan yleisen mielipiteen turvakseen; oikeudelleen olla ihmisiä.” Elettiin aikaa kylmän sodan keskellä, Yhdysvaltojen rotuerottelu oli päättynyt Korkeimman oikeuden päätöksellä vasta 12 vuotta aiemmin.
Tämän, vuoden 2017 Saamelaiskaltion kirjoittajista aikamme nuori radikaali saamelaispoliitikko Aslak Holmberg viittaa kirjoituksessaan keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka saatettiin voimaan samana vuonna, kun ensimmäinen Saamelaiskaltio ilmestyi.
Kun minua pyydettiin Saamelaiskaltion vierailevaksi päätoimittajaksi, yritin miettiä, miltä saamelaiskulttuuri näyttää vuonna 2017. Kun ajatellaan saamelaiskulttuuria alkuperäiskansakulttuurina, on ajateltava kulttuuria käsitteen laajemmassa merkityksessä. Siis sitä, miten saamelaisten oikeudet toteuttaa kulttuuriaan esimerkiksi perinteisen kalastuksen tai poronhoidon osalta toteutuvat. Tällaiset kysymykset näyttävät olevan se kohta, mikä lopulta näyttää, onko saamelaisilla alkuperäiskansana oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen.
Näyttää usein siltä, että saamelaiskulttuuri kelpaa aina, kun se käsitetään musiikkina, teatterina, kirjallisuutena tai vaikkapa kuvataiteena. Kun saamelaiset yrittävät puolustaa keskeisten kulttuuristen elementtiensä olemassaolon edellytyksiä esimerkiksi vastustamalla metsähakkuita poronhoitoalueen vanhoissa metsissä, he kohtaavat valtiovallan taholta niin suurta vastarintaa, että sen murtamiseen tarvitaan kansainvälistä oikeutta – kuten kävi esimerkiksi 2000-luvun niin sanotun Ylä-Lapin metsäkiistan yhteydessä. Lopulta vain YK:n väliintulo pelasti saamelaisalueen hakkuu-uhan alla olevat metsät Metsähallituksen hakkuilta sillä kertaa.
Kirjoittajat ja taiteilijat, joita olen kutsunut mukaan tekemään tätä numeroa, heijastavat kukin työssään saamelaiskulttuurin kannalta ajankohtaisia teemoja. Kulttuurinen appropriaatio on ollut tänä vuonna erityisen paljon esillä Suomessa. Olen kuitenkin kaivannut siihen kantaa ottavaa analyyttistä puheenvuoroa, joka antaisi suomalaiselle yhteiskunnalle eväitä ymmärtää ilmiön ongelmakohtia. Siksi pyysin kriitikko Otso Kantokorpea kirjoittamaan aiheesta. Saamelaiset tekijät Aslak Holmberg, Petra Laiti, Sunna Valkeapää ja Niillas Holmberg edustavat kukin nuoren polven saamelaisten ajattelijoiden, aktivistien ja taiteilijoiden kärkeä. Yksi Ailun päätoimittaman Kaltion tekijöistä, Iisko Sara luotaa haastattelussaan saamelaiskulttuurin ja -politiikan tilaa 1960-luvulta nykypäivään. Suuri kiitos teille osallistumisestanne tämän lehden tekemiseen.
Demokratian yksinkertaistamisesta
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Tavallinen saksalainen professori
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
Kaltion 75-vuotisjuhlaseminaari katsottavissa netissä
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Vanhuuden malleja eri ikäluokille
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Yksi elokuva noin neljästä aihiosta
”Vaikuttaa, että elokuva on kyhätty neljästä erillisestä käsikirjoituksesta henkistä väkivaltaa käyttäen yhden elokuvan mittaiseksi.” Kaltion Matti A. Kemi arvioi, että Hyväveli on vuoden 2022 heikoin kotimainen pitkä elokuva.
Hyytävä komedia ystävyydestä
”Aina ei oikein tiedä, pitäisikö nauraa vai hämmästellä suu auki”, kirjoittaa Pete Huttunen Pamela Tolan viimeisimmästä ohjauksesta Järjettömän paska idea. Oulussakin kuvatun elokuvan ensi-ilta oli 13.1.2023.
Päätöntä kaahailua Lappi-kuvastossa
Kaltion kriitikko Matti A. Kemi ei vaikuttunut viimeisimmästä Napapiirin sankarit -sarjan elokuvasta. ”Puoleentoista tuntiin edes ilmeikkäät näyttelijät eivät ole uskoneet käsikirjoituksen ponnettomuuteen.”
Toiveikasta talvimieltä
”Hamstereissa Veikko Huovisen veijaritarina syvenee yhden sukupolven korjaavaksi kokemukseksi”. Reijo Valta arvioi 4.1.2023 teattereihin saapuvan romaanin viimeisimmän, Markku Pölösen ohjaaman elokuvaversion.
Arjen aherrusta ja eskapismia maailman mylleryksen keskellä
Unenomainen seikkailu vanhalla Varikolla ”Seuraan esitystä hämmästyneenä ja yritän varoa, jotten vahingossakaan sotke riskialtista performanssia omilla äkillisillä liikkeillä tai teoillani.” […]
Vanha Eurooppa ja sen nykypäivän perinne
Perusarvojemme tuntematon historia Jopa 8 000 vuotta vanha Tonavan laakson sivilisaatio tarjoaa meille paljon enemmän kuin pelkkää museotavaraa. Sen yhteiskunnassa saivat […]
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
Antti Heikkisen Latu-romaanin maalaisproosa vertautuu Risto Kormilaisen silmissä karjalaiseen Heikki Turuseen ja ylä-savolaiseen Eino Säisään.
Vahva esikoisromaani uskonnon kahleista irtautumisesta
”Eksklusiiviset uskonnolliset liikkeet ja seurakunnat eivät anna tilaa itsenäiselle ajattelulle vaan kaventavat ihmisen ja uskon yhteen tiukkaan muottiin.” Risto Kormilainen luki Camilla Nissisen romaanin Meitä vastaan rikkoneet.
Kiannon klassikkolaulu vie maan ääriin
Juha Hurmeen uutuusteos Tiu tau tilhi ”hurmioituneella tavalla johdattelee kansakoulun periklassisen laulun myötä Fröbelin palikoihin ja aina Alaskaan saakka”, toteaa kriitikko Risto Kormilainen.
Paimenena muurien sisällä
”Lapsuuden lähtökohdat eivät olleet kovin otolliset Kaisa Tammelle (s. 1970) tulevaisuuden uraa ajatellen. Alkoholisti-isä terrorisoi perhettä ja sai raivokohtauksia. Risto Kormilainen arvioi Naisvankilan pomon.
Tellus tulessa
”Maapallon pelastukseksi tulee yhteiskuntien julkinen sektori rakentaa uusiksi, peruuttaa infrastruktuurin yksityistäminen, verotettava suuryhtiöitä ankarammin, ehkä jopa kansallistettava niitä.” Naomi Klein vaatii muutosta Tuli on irti -teoksessaan, arvioi Juhani Rantala.
Lajien punontaa, aatteen punerrusta
”Pikemmin kuin romaani teos on anti-romaani tai tutkielman parodia”, pohdiskelee Esko Karppanen Runeberg-palkintoehdokkaaksikin valitusta Tiina Lehikoisen Punelmia-teoksesta.