Rakkaus-teemaisen numeromme kansiteos, Mikko Jylhän puuväripiirros ”Juhlavalot” on esillä tämän kesän Ars Kärsämäki -näyttelyssä, jonka on kuratoinut monitaiteilija Tessa Astre. Vuotta nuorempi taiteilija -näyttely on koottu morsiuskimpun tavoin: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja ripaus melankoliaa.
Kuraattori Astren tavoin Limingan Taidekoulussa opettava sarjakuvataiteilija Mikko Jylhä kertoo Kärsämäen kesänäyttelyyn ripustettavien kuvitustensa ja guassimaalaustensa liikkuvan ”pöytälaatikkopiirtämisen ja ’oikean’ taiteen rajalla”. Ne ovat ”sinällään leikkia, seikkailua ja vapautta: piirrosten kerronnan jatkuvuuden ja yksittäiskuvan suhdetta.”
Tekijäkaarti Vuotta nuorempaan taiteilijaan on valikoitunut kuraattorin monitaiteellisten suhteiden mukaan. ”Halusin pohtia tekijäiän kaarta ja nyansseja. Mukana on jo aiemmin kuvataiteilijoiksi valmistuneita, nyt uudelleen työskentelyä virittäviä, uutta tekniikkaa kokeilevia, maailmalla meritoituneita ja vasta valmistuvia. Taiteilijat ovat kauempaa ja haja-asutusalueilta kotoisin tai siellä työskenteleviä.”
Pohjoisuus, yhteys ja näkymättömät verkostot teemoittavat valikoimaa. Mari Mäkirannan ja Virtaavien vesien puolesta -kollektiivin ”Aktivistitoimisto” puolustaa pohjoista jokiluontoa. Anna-Kaisa Vuonokarin teokset pohtivat kehtolaulua, kodittomuutta ja lohtua. Mirva Valkaman töitä kannattelee itsen näkyväksi tuleminen, Siiri Korhonen paljastaa kierrätysmateriaaleilla yllättäviä näkökulmia esittävyyteen.
Queer-aiheita on palkitun sarjakuvantekijä Emmi Valveen kollaaseissa ja veistoksissa sekä Aila Ahmakallion drag king -muotokuvissa. Niina Kela jäsentää ihmisen paikkaa elämän ketjussa, Raine Körkkö availee yhteyksiä muihin ihmisiin huonolla maulla. Suvi Aution veistos lisää näyttelyyn fantasiaelementin.
Vuotta nuorempi taiteilija on lähestymistavoiltaan runsas. Viivi Kiuru installoi näyttelyyn sanataidetta, Venetsian Biennaalissakin esiintynyt Mauri Lähdesmäki videoteoksia. Näyttelyn nuorimmat taiteilijat Säde ja Koitto Körkkö (11 ja 13 v.) esittelevät muun muassa kauhua ja pop-taidetta.
Näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 16.6. kello 17 alkaen, ja Häppening jatkuu lauantaina 17.6. klo 11–17 erilaisin näytöksin, luennoin ja drag king -työpajoin.
Ars Kärsämäki: Vuotta Nuorempi Taiteilija Taidetalo Nahkurissa (Keskuskatu 25) 17.6.–30.7., avoinna ti–pe 10–16 ja la–su 12–18. Lisäinfoa: www.facebook.com/arskarsamaki
Emmi Valve tutkii kollaaseissaan ja veistoksissaan feminiinistä queer-seksuaalisuutta. ”Ne ovat naisten ja ei-miesten kaltaisiinsa kohdistamaa katsetta. Miltä näyttää seksuaalisuus ja eroottisuus miehisen katseen ulkopuolella?”Mauri Lähdesmäen videoteos ”Fractured Mindscapes – Mikroaaltokosmos” tutkii luontoa avaruusolennon perspektiiveistä, joista ihminen ei yleensä sitä tarkastele.
”Havumetsän lapsien voima on elokuvan kyvyssä käsitellä valtavaa aihevyyhtiä laajalle yleisölle lähestyttävällä tavalla.” Virpi Suutarin viimeisimmän dokumentin arvioi KaltiolleMia Hannula.
”Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo eivät jätä katsojaa sen harhakuvan valtaan, että maamme olisi täynnä luonnontilaista ja luonnonkaunista metsää.” Kajaanin taidemuseossa 10.12.2023 saakka esillä olevan Pohjoistuulen metsä -näyttelyn arvioi Niina Kestilä.
Horizont-hanke herättelee henkiin purkutaloja sekä pandemiavuosien rajasulkujen hiljentämää Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkisuhdetta. Saima Visti tutustui yhteisötaiteelliseen näyttelyyn.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Asema-kollektiivin kesäteatterinäytelmää Eläintila esitettiin Oulun Hupisaarten kesäteatterissa 27.6.–5.7.2024. Tenka Issakainen kävi arvioimassa nuorten tekijöiden shown.
Oulun Taiteilijaseuran toteuttama ARToulu-taidealue syntyy Ouluun keväällä 2026. Alueen toivotaan laajentavan käsitystä siitä, mitä kaikkea visuaalinen taide voi olla ja […]
Julkistaidetta katsastamassa Pitääkö julkisen taiteen herättää tunteita tai ajatuksia? Miksi kaupunkiympäristö tarvitsee taidetta ja muistomerkkejä? Kaltio kuljeskeli Oulun uusien ja […]
Oulun Pikisaaren ympäristötaidereitti Pikinen Poloku on vakiintunut muutamassa vuodessa yhdeksi kaupungin kulttuurikesän vetonauloista. Saaressa itsekin työskentelevä Anu Kolmonen jututti taiteilijoita […]
Oulun kaupungin näyttämötilapulaa on osaltaan jo yli vuoden helpottanut Akseli Klonkin hallinnoima Pop-Up Näyttämö Klonkka. Matti A. Kemi selvitti tapauksen taustoja.
Kaltion päätoimittajaa pyydettiin kirjoittamaan Taiken Julkisen taiteen vuosikatsaukseen 2024 vuosikritiikki ”periferian julkisesta taiteesta”. Hän teki työtä käskettyä. Saimme luvan julkaista artikkelin myös omilla sivuillamme.
”Syvemmällä tasolla elokuva kuitenkin kertoo siitä, kuinka menneisyyttä käsitellään.” Jenny Kangasvuo arvioi Alice Rohrwacherin uusimman elokuvan La chimera – sielujen aarteet.
Elina Sallisen esikoiskokoelma erottuu ”rauhallisilla, paikoin pysähdyksiin jäävillä fragmenteillaan”, KaltionMatti A. Kemi kirjoittaa. Kehät sai vuoden 2024 Kritiikin Kannukset -palkinnon.
”Mäkelä uskoo luovuuden tulevan muusta kuin ’olviretkistä Schleusingeriin’. Ne vain sumensivat aivot, hän kuittaa viinaromantiikan.” Juhani Rantalan arvioitavana Hannu MäkelänKirjoittamisen ilo.
”Hurmaavan nyrjähtäneet käänteet ja värikäs kieli usuttavat lukemaan eteenpäin”: Marjo Jääskä arvioi tällä kertaa Katariina Vuoren romaanin Parasta ennen.