Hyviä löylyjä erilaisissa saunoissa

Susanna Uusitalo: Hyvä sauna. Suomalaisen saunaelämyksen jäljillä. Moreeni 2017.

Mistä löytyy Suomen toiseksi parhain sauna? Jokaisen oma sauna on nimittäin se maailman paras sauna. Saunakirjoja syntyy jatkuvasti kertoen suomalaisten saunomisen intohimosta. Suomessa on tällä hetkellä reilut kolme miljoonaa saunaa, joista jokainen on oma, ainutlaatuinen yksilönsä.

Susanna Uusitalo on lähtenyt teoksessaan Hyvä sauna kahdentoista hyvin erilaisen saunaelämyksen jäljille katsomaan, kuinka suomalainen saunakulttuuri tässä ajassa voi. Otanta on eri puolilta maatamme mutta toisaalta suppeudessaan myös kattava ja monipuolinen. Kaikki valitut saunat ovat omalla tavallaan persoonallisia ja tarjoavat kylpijöiden mukaan mitä makoisimmat löylyt.

Uusitalo johdattaa saunaelämyksiin näin: ”Sauna hoitaa suomalaisen sielua. Me saunomme sekä arkena että sunnuntaina, mieluusti itse rakennetussa mökkisaunassa puukiukaan lämmössä mutta aivan yhtä hyvin kaupunkikodin modernissa sähkölämmitteisessä saunassa.”

Savusauna on suomalaisen saunan prototyyppi. Ensimmäisenä teoksessa esitelläänkin savusauna ja sen rakentaminen sekä annetaan myös hyviä lämmitysohjeita. Savusaunan valmistelu lämmityskuntoon vaatii monenlaisia toimenpiteitä ja varsinainen lämmitys useamman tunnin rupeaman, mutta sitten voikin saunoa leppeissä löylyissä jopa puoli vuorokautta.

Vanhaan pihasaunaan päästään myös kurkistamaan ja kokemaan monille tuttu elementti, talvisaikaan löylyttelyn lomassa hangessa pyöriminen. Pihasaunan moderniin versioon Uusitalo vie Muuramen kirkonkylällä, missä asukkaat halusivat ulkosaunan paljuineen. Se on kuin toinen maailma aivan pihapiirissä.

Kaupunkilaisille kerrostalosaunominen on viikoittainen keidas. Yleiseen saunaan päästään Tampereen Pispalassa, missä Rajaportin sauna on toiminut yli sata vuotta. Vuosittain siellä saunoo peräti yli 20 000 saunojaa. Yleisessä saunassa kokee sosiaalisen monimuotoisuuden, jossa lauteilla uskalletaan ventovieraidenkin kanssa puhua vaikeistakin asioista. Helsingin Hernesaaren uudessa yleisessä saunassa on puolestaan urbaanihenkeä meren äärellä ravintolapalveluilla höystettynä.

Erikoisimpiin saunoihin puolestaan kuuluu Lahden Vesijärvessä lautalle rakennettu sauna, joka on osa mökkikokonaisuutta. Saunamaisemat vaihtuvat ja samalla voi uistella autopilotin pitäessä kurssin kohdallaan. Toinen erikoisuus on vuoden 1963 Skodan alustalle rakennettu sauna, johon mahtuu kerrallaan jopa neljä löylyttelijää. Saunan sähkökiuas saa virran 58 vuotta vanhasta sähkömoottorista, jonka tehoa säädellään kaasupolkimella. Tyhjäkäynnillä saa miedot löylyt ja raskaammalla kaasujalalla lämpötilan saa nousemaan.

Uusitalon kirja antaa myös monenlaisia käytännön vinkkejä erilaisten sauna-aiheisten tuotteiden valmistukseen: vastan tekemiseen, laudeliinojen valmistukseen, puunkantotelineen nikkarointiin. Hyvä sauna on persoonallinen teos ja hyvä lisä saunakirjallisuuden joukkoon. Teos kunnioittaa myös Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta, sillä onhan sauna edelleen osa kansallista identiteettiämme.

Vanhuuden malleja eri ikäluokille

2/2020

Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.

  • Jenny Kangasvuo
Kaltio – Kolumni

Vain väsymyksestä johtuvaa

5/2024

”Etsiessäni talon vanhoja piirustuksia löysin senkin sisuksista hyvin pehmeän paperin. Vai pitäisikö sanoa sittenkin dokumentin: laidoista raskaasti hiutunut todistus sijoitti tilamme rekisteriin. Kaikki oli käsinkirjoitettu, ja voi miten kauniisti!”
Jenni Kinnusen kolumni.

  • Jenni Kinnunen

Pääskyparvi taivaan räystään alla

5/2024

”Kesällä Kuttura täyttyy elämästä, kun kylässä syntyneet palaavat jälkeläisineen tutuille laitumille. Tulemme pääskysten lailla, löydämme armaat asuinsijat, rakkaat rannat. Otamme vastaan, mitä kotikylän kesä tarjoaa.”

  • Rita Magga-Kumpulainen
Kaltio – Kolumni

Kaupat

1-2/2025

”Hän on suulas mies, muttei pahalla tavalla. Kuuntelen Karin savolaista poljentoa, kun hän puhuu rauhoittavaan sävyyn siitä, miten ’puita pittää metässä olla’. Ajattelen: näin sitä kauppoja tehdään.”
Jenni Kinnusen kolumni pohtii puita.

Kylässä kylästä kylään

1-2/2025

Mustarinda-palstalla juhlanumerossa 1–2/2025 Mustarinda-seuran Miina Kaartinen ja Sanna Ritvanen haastattelevat Red Hookin Pioneer Works -kulttuurikeskuksen julkaisutoiminnan johtajaa.

  • Miina Kaartinen
  • Sanna Ritvanen
Kaltio – Kirja-arvio

Sanojen äiti on kaasu

1-2/2025

”Yhtä paljon kun piereskely on ollut osa ihmisyyttä, myös piereskelyyn liittyvä kirjoittaminen on kuulunut monien sanankäyttäjien repertuaariin.” Aapo Kukko luki Nastamuumion julkaiseman historiallisen suolikaasukirjoituskoosteen.

  • Aapo Kukko