Susanna Uusitalo: Hyvä sauna. Suomalaisen saunaelämyksen jäljillä. Moreeni 2017.
Mistä löytyy Suomen toiseksi parhain sauna? Jokaisen oma sauna on nimittäin se maailman paras sauna. Saunakirjoja syntyy jatkuvasti kertoen suomalaisten saunomisen intohimosta. Suomessa on tällä hetkellä reilut kolme miljoonaa saunaa, joista jokainen on oma, ainutlaatuinen yksilönsä.
Susanna Uusitalo on lähtenyt teoksessaan Hyvä sauna kahdentoista hyvin erilaisen saunaelämyksen jäljille katsomaan, kuinka suomalainen saunakulttuuri tässä ajassa voi. Otanta on eri puolilta maatamme mutta toisaalta suppeudessaan myös kattava ja monipuolinen. Kaikki valitut saunat ovat omalla tavallaan persoonallisia ja tarjoavat kylpijöiden mukaan mitä makoisimmat löylyt.
Uusitalo johdattaa saunaelämyksiin näin: ”Sauna hoitaa suomalaisen sielua. Me saunomme sekä arkena että sunnuntaina, mieluusti itse rakennetussa mökkisaunassa puukiukaan lämmössä mutta aivan yhtä hyvin kaupunkikodin modernissa sähkölämmitteisessä saunassa.”
Savusauna on suomalaisen saunan prototyyppi. Ensimmäisenä teoksessa esitelläänkin savusauna ja sen rakentaminen sekä annetaan myös hyviä lämmitysohjeita. Savusaunan valmistelu lämmityskuntoon vaatii monenlaisia toimenpiteitä ja varsinainen lämmitys useamman tunnin rupeaman, mutta sitten voikin saunoa leppeissä löylyissä jopa puoli vuorokautta.
Vanhaan pihasaunaan päästään myös kurkistamaan ja kokemaan monille tuttu elementti, talvisaikaan löylyttelyn lomassa hangessa pyöriminen. Pihasaunan moderniin versioon Uusitalo vie Muuramen kirkonkylällä, missä asukkaat halusivat ulkosaunan paljuineen. Se on kuin toinen maailma aivan pihapiirissä.
Kaupunkilaisille kerrostalosaunominen on viikoittainen keidas. Yleiseen saunaan päästään Tampereen Pispalassa, missä Rajaportin sauna on toiminut yli sata vuotta. Vuosittain siellä saunoo peräti yli 20 000 saunojaa. Yleisessä saunassa kokee sosiaalisen monimuotoisuuden, jossa lauteilla uskalletaan ventovieraidenkin kanssa puhua vaikeistakin asioista. Helsingin Hernesaaren uudessa yleisessä saunassa on puolestaan urbaanihenkeä meren äärellä ravintolapalveluilla höystettynä.
Erikoisimpiin saunoihin puolestaan kuuluu Lahden Vesijärvessä lautalle rakennettu sauna, joka on osa mökkikokonaisuutta. Saunamaisemat vaihtuvat ja samalla voi uistella autopilotin pitäessä kurssin kohdallaan. Toinen erikoisuus on vuoden 1963 Skodan alustalle rakennettu sauna, johon mahtuu kerrallaan jopa neljä löylyttelijää. Saunan sähkökiuas saa virran 58 vuotta vanhasta sähkömoottorista, jonka tehoa säädellään kaasupolkimella. Tyhjäkäynnillä saa miedot löylyt ja raskaammalla kaasujalalla lämpötilan saa nousemaan.
Uusitalon kirja antaa myös monenlaisia käytännön vinkkejä erilaisten sauna-aiheisten tuotteiden valmistukseen: vastan tekemiseen, laudeliinojen valmistukseen, puunkantotelineen nikkarointiin. Hyvä sauna on persoonallinen teos ja hyvä lisä saunakirjallisuuden joukkoon. Teos kunnioittaa myös Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta, sillä onhan sauna edelleen osa kansallista identiteettiämme.
75-vuotisjuhlaseminaari “Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi “vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Mira Kankaanranta oli toinen Lapin kullanmuru koronaviruksen tuomissa poikkeusoloissa. Varsinais-Suomessa asuva Kankaanranta sai kotiseudun residenssijaksosta rauhaa ja intensiivisyyttä.
Juho Könkkölä (s. 1997) taitteli jo lapsena Keski-Suomen Korpilahdella paperista intohimoisesti erilaisia hahmoja. “Homma karkasi käsistä.”
Marlene Hyyppä haastatteli Out of Urgency -tanssiteoksen oululaisia tekijöitä paperilehdessä 6/2020. Mutta millainen kokemus teos oli katsojalle? Lue Hyypän kritiikki täältä.
Fellinin viimeisiksi ohjaustöiksi jäi kolme mainoselokuvaa Banca di Roma -pankille – vaikka hän oli kampanjoinut raivokkaasti elokuvien tv-esityksiä pilkkovia mainoksia vastaan.
La voce della luna jatkaa jonkinlaista synteesiä Fellinin siihenastisen uran keskeisistä aineksista. Kuin proosarunoa sitä hallitsee eräänlainen tajunnanvirtamaisuus.
Koko Fellinin ura meinaa pakkautua hänen toiseksi viimeiseksi jääneeseen elokuvaansa Haastattelu, joka leikittelee representaation ja todellisuuden suhteen sirpaleilla.
Fellinin Laivan menestys olikin vain näennäistä. Mutta niin alkoi olla koko audiovisuaalinen kenttä televisioineen ja mainoksineen 1980-luvun Italiassa. Totta kai Fellini tarttui seuraavaksi tähän trooppiin.
Vaikean Naisten kaupungin jälkeen Fellini keskittyi heinäkuuhun 1914 sijoittuvaan käsikirjoitukseen “L’assassinio di Sarajevo”, josta kehittyi uusi fellinimäinen menestys Fellinin Laiva.
Orkesteriharjoitus on kuin televisiolle tehty harjoitelma, joka syntyi Italian entisen pääministerin Aldo Moron murhaan päättyneen sieppauksen aikana keväällä 1978. Naisten kaupunki (1980) jää myös jäntevyydeltään veltoksi.
Rovaniemeläinen tietokirjailija ja kirjoittajaohjaaja Anne Lukkarila debytoi nyt myös dekkaristina. Suomutunturissa tapahtuvat hurmetyöt sekoittuvat esikoisessa ympäristöteemoihin.
Briitta Hepo-ojan Sydämiä seireeneille jatkaa Topelius-palkinnolla huomioidun Suomea lohikäärmeille -kirjan tarinaa 2000-luvun vaihtoehtoisessa Suomessa.
Viroa 1930-luvulla itsevaltaisesti hallinnut Konstantin Päts hahmotteli niin Suomen ja Viron liittovaltiota kuin laajempaa Yhdistynyttä Pohjolan tasavaltaakin. Ville Hytönen luki professori Seppo Zetterbergin uuden Päts-teoksen.
