Pauliina Vanhatalo: Vastuulliset. 252 s. Tammi 2022.
Pauliina Vanhatalo on monipuolinen kirjailija, joka on kirjoittanut viihdettä, omaelämäkerrallisia teoksia ja taideromaaneja. Viimeksi mainittuja on tähän mennessä julkaistu seitsemän, viimeisimpänä Vanhatalon omaan kotikaupunkiin, Raaheen, sijoittuva Vastuulliset.
Romaani kertoo ihmisistä, jotka ajautuvat ottamaan loputtomasti vastuuta lähimmäisistään ja jotka samalla ovat vaarassa unohtaa itsensä ja oman ainutkertaisen elämänsä. Keskushenkilöinä tavataan Niina, Pasi ja Lenni. He ovat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa, mutta jokainen heistä on omalla tavallaan umpikujassa.
Niina on keskiluokkainen ja hyvin toimeentuleva kasvatusalan ammattilainen, mutta on aikuisen lapsensa ongelmien vuoksi jatkuvassa hälytystilassa. Pasi taas syyttää itseään kaverinsa tekemästä perhesurmasta eikä saa asialta rauhaa, vaan asettuu majailemaan surmatalon viereiseen autiotaloon.
Hirvittävän historian tahraamaan taloon on perheensä kanssa muuttanut alakouluikäinen Lenni. Pojan mieltä tummentavat uuteen kotiin liittyvien varjojen lisäksi perheen sisäiset huolet. Korona on vienyt muusikkoisän työt, eikä mies jaksa tätä masentumatta. Ympärillä olevien ihmisten tunnetiloja herkästi rekisteröivä Lenni pysyttelee jatkuvasti valppaana ja lapsen keinoin yrittää kannatella sekä itseään että läheisiään.
Näkökulmahenkilöt vaihtelevat luvusta toiseen ja vähitellen henkilöiden välinen verkosto ja kytkökset paljastuvat kokonaisuudessaan. Vanhatalo rakentaa kuvaa järjestelmällisesti, mutta silti hienovaraisesti ja pieniin yksityiskohtiin luottaen. Lukija saa oivaltamisen iloa, kun ihmisten väliset yhteydet selviävät.
Kirjailija kuvaa vähäeleisellä kielellä valtavia tragedioita, jotka ehkä koskettavatkin juuri siksi, ettei niiden kertomiseen tarvita patetiaa tai paisuttelua. Henkilöhahmoihin kiintyy, eikä heistä kukaan ole yksioikoisen hyvä tai paha. Niukoin sanoin Vanhatalo onnistuu piirtämään näkyviin myös hahmojen taustoja, jolloin heidän tekemisiään ja tekemättä jättämisiään ymmärtää entistä paremmin.
Teos on rakennettu siten, että jännite säilyy alusta loppuun asti. Heti ensimmäiset virkkeet imaisevat mukaansa ja nopeasti muodostuu pakottava tarve saada tietää, miten näiden ihmisten käy.
Raahe on tarinassa tunnistettavana läsnä, vaikka kaupunkia ei taidetakaan nimetä suoraan. Esille ja merkityksellisiksi nousevat esimerkiksi erikoinen vesitornitalo sekä terästehdas ja sen vaikutus kaupungin asukkaiden elämäneetokseen. Unelmien on vaikea kantaa pikkukaupunkia kauemmas, kun tehdasyhteisön arvot ohjaavat sopeutumaan ja seuraamaan isältä pojalle siirtyviä malleja.
Vanhatalo vihjaa myös siitä, miten vahingollinen voi perinteinen voimakkaan, pärjäävän ja pystyvän miehen ihanne olla. Vaatii voimia pyristellä siitä eroon ja kokea itsensä ihan kelpo mieheksi, vaikka vasaran sijaan kädessä pysyisi paremmin kitara.
Vastuulliset on hienovireinen ja psykologisesti uskottava kuvaus vaikeissa tilanteissa kamppailevista ihmisistä. Erityisen vaikutuksen tekee se luontevuus, jolla Vanhatalo kuvaa maailmaa nuoren pojan näkökulmasta. Lennin sinnittely perheen ristiriitojen keskellä vetää vakavaksi paatuneimmankin lukijan.
”Työväenluokkaista kulttuuria tehdään omista lähtökohdista tietoisena ja ylpeänä eikä surkutella, että voivoi kun en ole syntynyt rikkaaseen perheeseen.” Anu Kolmonen haluaa kaapata keskustelun työläiskulttuurista takaisin työläisille.
Mikko Myllylahden Cannesissakin palkittu lokakuun ensi-iltaelokuva on Kaltion kriitikko Matti A. Kemin mukaan ”ilahduttava kaato”. Ensi-iltansa leffa saa teattereissa 7.10.2022.
Ajankohtaista Kompassina Victor Klempererin päiväkirjat Verkkoartikkeli
Esseesarjan kolmanessa osassa Jenny Kangasvuo pohtii demokratiaa, joka saattaa nostaa vallankahvaan myös Saksan kansallissosialistien kaltaisen puolueen.
Jenny Kangasvuon essee aloittaa sarjan, jonka teemat nousevat Victor Klempererin päiväkirjamerkinnöistä vuosilta 1933–1945.
75-vuotisjuhlaseminaari ”Taiteen ja kulttuurin rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa” on katsottavissa Oulun ammattikorkeakoulun youtube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=jbpnxvfWOqM. Seminaari striimattiin torstaina 29.10.2020 klo 13–16.
Oulujokivarressa sijaitsevalla Saarelan maatilalla oli isäntä, jonka voimista liikkui villejä huhuja. Kyseessä oli painin olympiavoitolla nimensä historiaan kirjoittanut Yrjö Saarela, […]
Väestön eliniänodotteen kasvaessa yksi ”vanhuuden” kategoria, 65+, ei enää riitä. Kuusikymppiset, kahdeksankymppiset ja satavuotiaat ovat ryhminä saatikka yksilöinä liian erilaisia, Jenny Kangasvuo kirjoittaa.
Áillohaš eli Nils-Aslak Valkeapää (1943–2001) avusti Kaltiota vuodesta 1964 alkaen etenkin kirja-arvosteluja kirjoittamalla. Áilun 80-vuotispäivän johdosta julkaisemme uudelleen kolme hänen Kaltioon vuosina 1964 ja 1965 kirjoittamaansa tekstiä.
”Tarina poukkoilee polveillen. Parhaita paloja ovat Kotisaaren muistelukset puolankalaisesta elämänmenosta ja sanailusta entivanhaseen malliin.” Risto Kormilainen arvioi Ahti Kotisaaren tarinakokoelman.
”Mitättömän tuntuisista, lyhyistä päälauseista alkaa loppua kohden huokua uhmakkuus. Teoksen pohjavire muuttuu entistä ahdistavammaksi häviävän pienissä havainnoissa.” Matti A. Kemi luki Riikka Simpuran Painottomuuden.
”Omaperäinen, omaääninen teos on raikas esimerkki suomalaisen runouden uudesta aallosta”, Kaltion kriitikko Matti A. Kemi kirjoittaa Petra Vallilan esikoisteoksesta ehkä.
Piispa Jari Jolkkonen jatkaa Kuopion hiippakunnan vahvaa kirjallista perinnettä teologisella esseekokoelmalla, jossa hän pohtii kristillistä ihmiskuvaa, uskon ja politiikan suhdetta sekä spiritualiteettia. Risto Kormilainen kritikoi.
Kaltio kutsui Helsingin Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimlin esiintymään Oulun naiskulttuuriviikolla Kirjallisuuden talolle perjantaina 17.3. (klo 17.30). Viikon pääkuraattori Ulla Kaislaranta haastatteli viime vuoden esikoiskirjailijaa.
Oulun taidekoulussa näyttelijän uransa aloittanut Jaakko Ohtonen on tuttu niin televisiosta kuin valkokankailta. Hamstereiden tähteä jututti hänen varhaisvuosiaan tiiviisti seuraillut Ulla Kaislaranta.
”Mutta jos niihin kulttuurilehtitukiin edes indeksitarkistukset olisi tällä vuosituhannella tehty (yhtäkään ei ole nähty), avustajapalkkiobudjetin voisi melkein tuplata.” Päätoimittajalla tuntuu jääneen levy päälle, mutta niin se tuntuu jääneen valtion kulttuurihallinnossakin.
Jukka Tarkiaisen ”Jättiläinen” on valokuvaaja Eberhard Grossgasteigerin kanssa toteutettu kollaasi. Italialaista vuoristokuvaa taiteilijan kasvoihin yhdistävä teos on esillä Äkäslompolon Ars Nartae
”Valtakunnallisena varautumispäivänä aiemmin maakunnallisen musiikin soittamisesta resurssipulaan vedoten kieltäytynyt Yleisradio ilmoitti luovien sisältöjen ja median johtaja Ville Vilénin suulla vapauttavansa resursseja kokonaisen radiokanavan verran.”
