Hautala ja tyttö ovat tässä verkko-Kaltiossa arvostellunkin Torni-teoksen kehyskertomuksen hahmoja. Tornin on puvustanut Heidi Kesti, ja valokuvat on kuvannut Janne-Pekka Manninen.

Hyrynsalmen Mustarinda-talosta meille kirjoittaa tällä kertaa neljän suun yhteistyö: Sallamari Rantala, Vappu Kannas, Océane Bruel ja Dylan Arnold viettivät Paljakalla syyskuutaan.

Viron kirjeenvaihtajamme Ville Hytönen raportoi tällä kertaa populaarimusiikista: 2013 muuttaessaan Tallinnaan hän sai herätyksen, joka havahdutti monen virolaisen 1970–1980-luvuilla.

Päätoimittajan eksistentialistinen pohdinta jatkuu, kun mikään ei tunnu tulevan valmiiksi. Niinpä pääkirjoituksetkin kirjoitetaan valvotun yön jälkeen lehden painopäivän aamuna.

Mitä ajattelivat viikinkiaikana tuhat vuotta sitten saamelaisista nuo meriä kyntävät skandinaavit? Teemaa varhaiskeskiaikaisten saagojen pohjalta tutkinutta Sirpa Aaltoa haastattelee Satu Räsänen.

Tommi Melenderin esseekokoelman Onnellisuudesta (WSOY 2016) Kaltiolle arvostelee Kuutti Koski. ”Pääasiassa teksti on tyylikkään hillittyä asiaproosaa”, Koski toteaa.

Juha Siron runokokoelma Babel (Palladium kirjat 2013) jäi pariksi vuodeksi Kaltion toimiston arvostelukappalepinoon, mistä Jussi Moilanen sen vihdoin löysi. ”Siron teos on kerrassaan lumoava kokonaistaideteos”, Moilanen summaa.

Oulun tunnetuin rokkibaari 45 Special tuli viime vuonna 25 vuoden ikään, mitä juhlistettiin muun muassa Anssi Junton kirjoittamalla kirjalla. Rock’n’roll-yliopiston kasvatit (Nispero 2015) luki Kaltiolle Matti A. Kemi.

Sarjakuvasankarimme Imaami Pulla osallistuu tällä kertaa kirjallisuusmatinean ja löytää uuden suosikkikirjailijan. Mutta miten reagoi taiteilija uuteen faniinsa?

Numeron 4/2016 kansitaiteilija JATZ on tänä kesänä mukana niin Limingan taidekoulun 50-vuotisjuhlanäyttelyssä kuin Kemin ja Aineen taidemuseoihin ripustetussa Lumipalloefekti 3 – Pohjois-Suomen biennaalissa.

Kaltio aloittaa yhteistyön Hyrynsalmen Mustarinda-talon ja Mustarinda-seuran kanssa; vakiopalstalla vaihtuvat kirjoittajat talon asukkaitten myötä. Sarjan aloittaa kevätkauden talossa työskennellyt Tiina Arjukka Hirvonen.

Eestin kirjeenvaihtajamme Ville Hytönen kuvailee tällä kertaa totuutta virolaisten avoimuudesta. ”Virolainen välttelee kiusallisia tilanteita”, Hytönen kirjoittaa. ”Hän ei osaa käsitellä sosiaalisuutta.”

Merja Männikön Kulttuuriosuuskunta Ilmeen ”Elämäntuntoa taiteesta” -hankkeesta kirjoittaman artikkeliparin jälkimmäinen julkaistaan nyt (edellinen numerossa 3/2016). Mitä ovat yhteisötaiteelliset Elämänkirjat? Lue niin tiedät.

Kulttuuritalo Valveen sanataidekoulu Oulussa on yksi lasten sanataideopetuksen kansallisia kärkitekijöitä. Mutta kuinka kieltä ja sanataidetta opetetaan lapsille? Marjaana Roponen haastatteli myös tamperelaisia alan ammattilaisia.

Pääkirjoitusinspiraatiota hakeakseen päätoimittaja matkusti tällä kertaa Rovaniemelle asti. Ruohonjuuritason kulttuuritoimijoiden neljä vuotta pyörittämän Valsan eli Valistustalon kohtalo kirvoitti kipakkaa krtitiikkiä.

Tommi Kinnusen esikoisteos Neljäntienristeys on kääntymässä oopperaksi Oulussa ensi vuonna, ja nyt Risto Kormilaisen arvioima Lopottikin ehti jo Turun kaupunginteatterin näyttämölle. Toimivat ne luettuinakin.

Kuutti Kosken esikoisromaani Kaira sijoittuu Rovaniemelle, kirjailijan entiseen kotikaupunkiin. Teoksen tyyli on velmuilevaa ja omaa nokkeluutta esittävää, Marjo Jääskä kritisoi, mutta se sopii minäkertojan suuhun.

Me Kaltion toimituksessa emme ota vastuuta sarjakuvataiteilijamme luoman hahmon tekemisistä. Emme halua kannustaa ketään lähtemään sotaan. Olemme pikemminkin pasifisteja, aseiden auroiksitakojia. Niin vain Imaami Pulla värvää.

Kansikuvaksi kesäkuun numeroon saimme Matti Aikiolta still-kuvan videoteoksesta Crime Scene. Aikio on yksi tämän kesän ympäristötaiteen Art Ii biennaalin taiteilijoista.

Jotta Kaltiota ei syytettäisi klikkijournalismista, mainittakoon heti tässä, että kyse on Rummun hylätyn avovankilan pakkotyölouhoksesta. Täällä Viron-reportterimme Ville Hytönen oli keväällä kuvaamassa musiikkivideota.