Vuoden viimeisessä numerossa kirjoitussarjassa ovat vuorossa nykyisen päätoimittajan edeltäjät Sanna Karkulehto ja Johanna Ylipulli, jotka kertovan tieteellisen tutkimuksen vastaanotosta tämän hetken Suomessa. Karmeata.

”Tee mitä tahdot”, määräsi Aleister Crowley Thelema-uskonnon laiksi. Päätoimittaja on yrittänyt lukea Crowleyn elämäkertaa, ja se näkyy myös pääkirjoituksessa. Ihmisyys, jumaluus – syksyn syviä vesiä.

”Hirvittävää roskaa tai ihmismielen salatuimpia kerroksia mielenkiintoisesti luotaavaa materiaalia.” Mikael X. Messin Kootut teokset (Lempo-kustannus 2015) arvostelee Oulun Muusajuhlien erotiikkalukupiirin vetänyt Jarkko Korpua.

Jarmo Stoorin viimeisimmän romaanin Sieluhäkki (Into kustannus 2015) arvostelee Kaltiolle Pentti Stranius.

Juhani Rantala kritikoi Dan McMillanin teoksen Polttouhrit. Holokaustin syyt (suomentanut Petri Stenman, Like 2015).

Kaltiossa on kuluvan vuoden aikana keskusteltu kirjaston asemasta ja tehtävistä. Tarmo Yli-Rajalan puheenvuoro on puettu tarinan muotoon.

Kuinka saadaan kulttuurilehden levikki kasvamaan? Tähän löytyy vinkkejä Ville Rannan sarjakuvamuotoon piirretystä Kaltion historian yhdeksännestä osasta. Sarjan originaalipiirrokset ovat esillä Oulun pääkirjastossa 19.10.–11.11.2015.

Lokakuun lehden kansi on Oulussa asuvan tanskalaisen sarjakuvapiirtäjä Søren Mosdalin käsialaa. Mosdal taltioi Kaltion pyynnöstä kanteen oululaisen Jalometalli-festivaalin tunnelmaa.

”Sananvapaus on perseestä”, otsikoi Kaltiota 2006–2008 päätoimittanut Antti Leikas oman kirjoituksensa 70-vuotisjuhlavuoden kirjoitussarjassa.

Heinäkuun 29. päivänä kirjoitin henkilökohtaiselle facebook-sivulleni päivityksen, joka alkoi näin: ”Väkivallan uhka ei pienene väkivallan uhkaa lisäämällä, väkivaltaa harjoittamalla ei […]

Elokuun Kaltion kansikuvassa on yksi näyte Hannu Ahosolan veistossarjasta ”Tankit” (2015). Sarja oli esillä Ahosolan My Sense Station -näyttelyssä Oulun […]

On aika syntyä ja aika kuolla. Huhtikuun lopulla päätoimittajan päätä sekoittivat Kaltion 70-vuotisjuhlien tuottama ilo sekä tutun taiteilijan menehtymisen tuottama suru. Ja niin hän päätyi muistelemaan aikansa alkua.

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta taitaa olla historiatulkinnassaan päässyt tällä erää viimeiseen osaan. 2000-luvulla Kaltio on kulkenut eteenpäin ilmeisen jumalallisen johdatuksen viitoittamana.

Oululaistunut tilkkutaiteilija Vuokko Isaksson on taiteenlajin pitkäaikaisin uranuurtaja Suomessa. Tänä vuonna hän juhlistaa 50-vuotista taiteilijuuttaan.

Epäonnistuminen oli, totta kai, näin jälkikäteen ajateltuna väistämätöntä. Idea, että vuoden jokaisessa numerossa käytäisiin läpi tiettyä jaksoa Kaltion historiassa, että […]

Kaltion 70-vuotissyntymäpäivänumeron kanteen tuntui soveliaalta valita teos 90 vuotta sitten syntyneeltä Reidar Särestöniemeltä (1925–1981), joka on yksi merkittävimmistä ellei merkittävin […]

Vuoden ensimmäinen pääkirjoitus on otsikoitu nokkelasti ”Vuoden ensimmäinen pääkirjoitus”. Päätoimittaja kertoo siinä lehdenteon ongelmista sekä muistelee sitä vuosikymmentä, jonka on jo tavalla jos toisella lehden parissa viettänyt.

Sarjakuvataiteilijan kuvasarjallinen Kaltio-historiikki etenee tällä kertaa jo 1990-luvun loppupuolelle. Uusi päätoimittaja olisi taas löydettävä, ja hänellä olisi hyvä olla tietynlaisia ominaisuuksia. Kuinka lehden käykään?