Paperilehdestä4/2017

Teksti: Jarmo Stoor
Kuvat: Aapo Kukko

Hei meitä huijataan! Sumutus nimeltä valtionvelka

Sana ”velka” ei kuulosta koskaan hyvältä. Yhdyssana ”valtionvelka” kuulostaa jo todella pahalta: valtiopetokselta ja lopulliselta tuomiolta. Valtionvelka on toisen sanahirviön, ”kestävyysvajeen” kantava voima. Siitä tarvitsee tietää vain, että ilman velkaa ei ole kestävyysvajetta.

Valtionvelka on keppi, jolla kansa pidetään kurissa ja nuhteessa. Sillä perustellaan ainaisia leikkauksia palkkoihin ja sosiaaliturvaan. Valtionvelka varjostaa suomalaisten elämää yhtälailla nousu- kuin laskukautena. Mutta onko valtio todellakin velkaantunut, vai onko valtionvelassa kyse aivan jostakin muusta?

Lehdissä ja internetissä vilisee tilastoja ja taulukoita valtionvelasta, kun erilaiset asiantuntijat päästelevät ilmoille pölynkatkuisia lausuntojaan, joita asiaan vihkiytymätön tuskin jaksaa lukea. Tietoa valtionvelasta kyllä löytyy. Ongelmana eri lausunnoissa on vaikeatajuisuuden lisäksi se, ettei tietoja ole niputettu yhteen. Yksi asiantuntija nakertaa valtionvelkaa yhdeltä kulmalta ja toinen toiselta; syntyy sekava sinfonia, jonka hento ääni katoaa velkakellon raksutukseen.

Yhteistulos näistä lausunnoista kuitenkin on, että valtionvelka on kupla. Suomella on todella vähän velkaa suhteessa eläkerahastojen sijoitustuottoihin. Suurin osa tästäkin velasta on valtion velkaa itselleen.

Olen käsitellyt valtionvelkakuplaa Pienvittuilija-blogissani (pienvittuilija.blogspot.fi) useiden eri uutisten pohjalta. Tähän kirjoitukseen olen kerännyt nipun toisiaan selventäviä artikkeleita.

Bruton ja neton käytännön ero

Kun Matti Meikäläinen saa palkkaa, siitä lähtevät päältä sotut ja muut pakolliset maksut sekä tietenkin verot. Puhutaan bruttopalkasta ja nettopalkasta. Bruttopalkka on se kiusallinen tieto siitä mitä tienaisi, jollei tarvitsisi maksaa veroja ja muita maksuja. Nettotuloilla ostetaan ruokaa, asutaan ja harrastetaan. Yksinkertaisesti ilmaistuna brutto on harhaa ja netto on todellisuutta.

Samaa logiikkaa käyttäen nettovelka on todellisuutta ja bruttovelka on harhaa. Kun vertailu tehdään todellisen nettovelan pohjalta, Suomella on vähiten velkaa Euroopassa.

Taloussanomissa 11.11.2015 julkaistiin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope Uusitalon artikkeli. Siinä Uusitalo tyrmää väitteet Suomen velkaantumisesta. Pohjana kirjoituksessa on käytetty Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n dataa, jonka perusteella Suomi on julkisen sektorin nettovelalla mitaten maailman seitsemänneksi varakkain maa ja paras EU:ssa. Velkavertailussa Suomen edelle menee vain kuusi öljymaata.

Eläkerahastot tuottavat

Hallituksen puheissa Suomen valtion kuitenkin väitetään velkaantuvan kiihtyvällä tahdilla, vaikka sijoitustulot tuottavat enemmän kuin velkamenot vievät.

Demokraatti-lehdessä 17.9.2015 julkaistiin Eläkeasiantuntija Veikko Simpasen kirjoitus. Simpasen mukaan Sipilän tv:ssä esittämä väite siitä, että Suomi velkaantuu joka tunti ovat höpöpuhetta. Suomen valtion varallisuudeksi katsottavat lakisääteisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat suuremmat kuin valtion velanoton kasvu.

Talousneuvos Kauko Tuupainen laskee Keskisuomalainen-lehdessä 20.6.2016 Suomella olevan eläkerahastoissa 183,750 miljardia euroa vuoden 2017 alussa. Vuoden 2017 lopulla tileillä on arviolta jo 187,688 miljardia euroa. Vertailun vuoksi vuoden 2017 budjetin loppusumma on 55,2 miljardia – eli eläkerahastoissa on yli kolme kertaa valtion budjetin verran rahaa. Vastaavia rahastoja ei ole esimerkiksi Saksalla eikä Ranskalla.

Suomen Senioriliike ry:n puheenjohtaja Kimmo Kiljunen esittelee yhdistyksen kotisivulla Eläketurvakeskuksen ennustetta jonka mukaan vuosina 2017–2080 yksityisen eläkesektorin rahastot kasvavat 40 000 euroa minuutissa. Yhteensä eläkeyhtiöiden kasvu tulee olemaan 63 300 euroa minuutissa seuraavan 60 vuoden aikana.

Eläkerahastojen kasvuvauhti on siis hirmuista. Vuonna 2017 se on lähes neljän miljardin luokkaa. Helpommin ymmärrettävänä lukuna ilmaistuna lähes 4 000 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tälle vuodelle taiteelle ja kulttuurille on valtion talousarvioesityksessä varattu reilut 463 miljoonaa euroa.

Lisätulonlähtde

Nimestään poiketen työeläkerahastojen varat ovat vain ylimääräinen tulonlähde valtiolle.

Työeläkejärjestelmä luotiin turvaamaan eläkkeelle jäävien ihmisten elintaso. Suurten ikäluokkien eläköityminen otettiin huomioon järjestelmässä. Rahastojen tuotosta on käytetty viime vuosina joitakin satoja miljoonia eläkkeiden maksuun. Noin 15 vuodessa tämäkin tarve lakkaa, kun kuolema korjaa väistämätöntä satoaan suurien ikäluokkien keskuudessa.

Valtionvelan ja kestävyysvajeen vanavedessä elelee kolmas kuvitteellinen hirviö, lempinimeltään eläkepommi. Eläkepommi on sanahirviöistä kaikkein naurettavin, ovathan valtion valtavat rahavarat  juuri eläkerahastoissa. Rahastojen varojen käyttö on herättänyt julkisuudessa keskustelua, sillä tätä massiivista pääomaa ei käytetä eläkkeisiin eikä elvytykseen vaan rahoja sijoitetaan ulkomaille tukemaan ulkomaisia yrityksiä.

Toimittaja Juha Salonen käsittelee Uusimaa-lehden artikkelissaan 4.10.2015 eläkerahastoja. ”Vaikka Suomessa puhutaan eläkepommista, ei tästä massiivisesta eläkepotista ole ohjattu euroakaan työeläkkeiden maksuun. Sen sijaan 24 miljardin vuotuiset työeläkkeet kustannetaan työntekijöiden työeläkemaksuilla.”

Saatavakello niputtaa yhteen tulot ja menot

Netissä voi seurata Saatavakelloa, jossa näkyvät niin julkisen sektorin velat kuin varatkin. Kellosta voi seurata todellista tilannetta. Aamulla 29.3.2017 varallisuus henkilöä kohden oli 22 987 euroa, eli todellisuudessa valtio rikastuu tunti tunnilta.

Lisäksi valtio on itse asiassa velkaa itselleen. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, väittämä pitää paikkansa. Taloussanomissa 7.10.2015 julkaistiin juttu, jossa kerrotaan Suomen Pankin ostaneen valtion velkakirjoja itselleen Euroopan Keskuspankin suostumuksella. Tätä ostotoimintaa Suomen Pankki oli harjoittanut jo yli puolen vuoden ajan 700 miljoonan euron kuukausitahtia.

Suomen Pankin hallussa oli syyskuun 2015 lopulla reilun viiden miljardin euron arvosta Suomen valtionvelkakirjoja. Keskiviikkona 7. lokakuuta koitti se päivä, jolloin SP oli ostanut valtion velkakirjoja enemmän kuin on valtion koko 2105 vuoden alijäämä. Valtio lakkasi velkaantumasta.

Suomen Pankki on valtion kokonaan omistama ja takaama keskuspankki. Suomen Pankki tilittää valtionvelkakirjoista saamansa korkotulot voitonjakona takaisin valtiolle. Suomen Pankin omistamat velkakirjat ovat siis valtion velkaa itselleen.

Valtiolla menee hyvin, miksi ei menisi kansalaisillakin?

Suomen valtiolla ei ole juurikaan velkaa, ja merkittävä osa tästäkin velasta on valtion velkaa itselleen. Suomella menee todella hyvin tälläkin mittarilla mitattuna. Silti ihmisiä pelotellaan valtionvelalla, kestävyysvajeella ja eläkepommilla. Ne vedetään tarvittaessa pimeästä nurkasta irvistelemään ja kalisuttamaan hampaitaan.

Sanahirviöillä perustellaan loputtomia leikkauksia sosiaaliturvaan ja koulutukseen.  Mutta nämäkään hirviöt eivät ole todellisia: nekin katoavat, kun laittaa valot takaisin päälle.

Todellisuudessa jaettavaa on, mutta kakkua ei haluta jakaa tasan. Elämme Suomessa nyt tilanteessa, jota voi kuvailla George Orwellin Eläinten vallankumousta mukaillen: ”Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ihmiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”

Jarmo Stoor on Enontekiöltä oululaistunut kirjailija ja suomenmestaruustason kädenvääntäjä, joka pitää kesäisin kahvilaa Tähtitornissa.
Aapo Kukko otti Kaltion vakiosarjakuvataiteilijan manttelin Ville Rannalta numerossa 3/2017.

Kommentit

  • Jouni Korhonen

    Kuinkahan ”eläköityvät suuret ikäluokat” ja eläkevarojen kutistumista ennakoiva syntyvyyden pieneneminen mahtaa tähän vaikuttaa. Muutoin itselleni ihan uusi tiedonmuru.

  • PleasedToFillYou

    On naurettavaa katsoa maamme kilpailukykyä, sitä miten sitä ajetaan ja sitä miten ihmisoikeuksista, sekä sosiaaliturvasta leikataan. On typerää ylpeillä sillä, että meillä on Euroopan pienin velkakertymä. Kun asioita suhteuttaa toisinsa, se kielii pelkästään siitä että me ei osata käyttää rahaa. Tai kolikon toiselta puolelta katsottuna, kuinka poliitikot osaavat tehdä rahaa itselleen. Poliitikot leikkaavat peruspalveluista ja oikeuksista koska heillä ei ole perusteita ottaa lainaa, eikä kyseistä valtionlainaa ole niin helppo suunnata omaan pussiin.

  • mikko

    Tässä artikkelissa on niin monta virhettä esim, suomen valtio ei omista suomen pankissa olevia rahoja eikä itse pankkia ja täten ole velkaa itselleen mutta voi saada pankin tuottaman voiton itselleen jos pankkivaltuusto näin päättää. Eläkeyhtiöiden varallisuudella ei ole valtionvelan suhteen väliä sillä ne ovat yksityisiä eivätkä kuulu kansalle.

  • Jyri Mänty

    Hei, voitko Jarmo antaa lähteen väitteelle ”Suomen Pankki on valtion kokonaan omistama ja takaama keskuspankki”.

  • Michael L. L. Smither

    ”Suomen valtiolla ei ole juurikaan velkaa”, kuitenkin enemmän kuin vakaussopimus sallii…