Kunnianhimoinen syyllisyysdraama korostaa teemoja todennäköisyyden kustannuksella. Kääntöpiste. Ohjaus ja käsikirjoitus: Simo Halinen. 104 min. Ensi-ilta 2.3.2018. Kääntöpisteen alkujakso sijoittuu perinteikkääseen […]

Ánnámáret – Anna Näkkäläjärvi-Länsman: Äiti, vaimo, muusikko, taiteilija Lapissa on totuttu pitkiin etäisyyksiin. Välimatkoja ei itke myöskään inarilaissyntyinen musiikin ammattilainen, […]

Onko tämä unta? Olenko ihan oikeasti menossa Sallivaaraan, entiselle poroerotuspaikalle, isän ja äidin kokkauspaikalle? Olen kuullut lapsesta asti niin paljon […]

Mitä tapahtuu, kun oma tausta kielletään? Tämän kysymyksen esittää Uumajasta kotoisin olevan Amanda Kernellin kiitoksia ja palkintoja voittanut esikoisohjaus Sameblod (Saamelaisveri), joka kuvaa saamelaisten syrjintää ja ristiriitaista todellisuutta 1930-luvun Ruotsissa.

Jukka Kärkkäinen & J-P Passi: Tokasikajuttu (Mouka Filmi 2017) Elokuvateattereissa 13.10.2017 Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen jäsenet ovat perustunteiden äärellä hienossa […]

Rendel Ohjaus Jesse Haaja; käsikirjoitus Pekka Lehtosaari, Miika J. Norvanto, Timo Puustinen; tuotanto Black Lion Pictures Oy, Frozen Flame Pictures […]

Räppäri Karri Miettinen, taiteilijanimeltään Paleface, kouluttaa räppäreiksi muitakin. Kajaanin runoviikoilla taituri ohjasi neljätuntisen tekstityöpajan 12–17-vuotiaille asiasta kiinnostuneille. Kiinnostusta oli myös […]

Kajaanin runoviikkojen esiintyjien näkemykset lastenrunouden edistämisestä osoittautuivat toisistaan erilaisiksi. Kaikki kuitenkin näkivät tärkeänä runojen esittämisen sekä niiden opettamisen myös lapsille. […]

Routa-ryhmän taiteellisen johtajan Kira Riikosen viimeinen teos Kajaanissa nostaa valokeilaan Kainuun vanhukset ja vanhenemisen yleensä. Marjo Balogun kävi katsomassa tanssiesityksen.

Mitä tarkoittaa ”vapaa-ajattelija”, ja miten tämä vapaasti ajatteleminen on näkynyt suomalaisen kirjallisuuden historiassa? Mikko Mäkitalo esittelee esseessään 1800-luvun poikkeamia luterilaisesta valtavirrasta.

Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura (1952) on yksi tunnetuimmista suomalaisista elokuvista. Esseessään Esko Karppanen yhdistää sen Lapin mytologian lisäksi myös kalevalaisiin taruihin.

”Tukahduttavan arkipäiväiset ainekset sekoittuvat hillittömän mielikuvituksen lentoon. Ironia on ollut tärkeässä osassa venäläisessä kirjallisuudessa ainakin Nikolai Gogolista lähtien. Kirjoittava neurologian dosentti Päivi Meretoja pureutuu ukrainalais-venäläiseen ironiaan Nenästä Sergei Dovlatoviin.

Tämän Kaltion numeroon kanteenkin päätyi Pirjo Yli-Maunulan tuottama ja ohjaama esitystaideteos Torni. Arvostelussa kirjailija Essi Kummu toteaa vanhan vesitornin nousevan teoksen pääosaan.

Mitä ajattelivat viikinkiaikana tuhat vuotta sitten saamelaisista nuo meriä kyntävät skandinaavit? Teemaa varhaiskeskiaikaisten saagojen pohjalta tutkinutta Sirpa Aaltoa haastattelee Satu Räsänen.

Kaltion 2/2016 verkkoartikkelissa Kari Sallamaa jatkaa hulluus-teemaa tarkastelemalla erityisesti vuonna 1911 psykiatri Eugen Bleulerin luomaa skitsofrenia-luokittelua ja sen historiallista suhdetta 1900-luvun kapitalistiseen yhteiskuntajärjestelmään.

”Sir Simon Rattlen ja Peter Sellarsin Johannespassio on passio meidän ajallemme, ’meidän sukupolvellemme’.” Veli-Matti Huhta katsoi spektaakkelin televisioruudultaan.

Kaltiossa on kuluvan vuoden aikana keskusteltu kirjaston asemasta ja tehtävistä. Tarmo Yli-Rajalan puheenvuoro on puettu tarinan muotoon.