Kaltion nettisivujen ulkoasu ja rakenne on laitettu uusiksi. Uudistuksen myötä on verkko-Kaltion selaaminen myös mobiililaitteilla helpompaa ja sujuvampaa.

Päätoimittaja hapuilee edelleen, jotakin kohti, vääjäämättä – jotain totuudellista. ”Kaltiossa on varmaan paremmat pääkirjoitukset kuin missään Suomen lehdessä”, Kaltion sarjakuvataiteilija totesi. Päätoimittaja punastui.

Kenneth Mikko visited Arkhangelsk in September, and happened upon an Arctic Art Forum. What goes on within contemporary art in North-Western Russia? Read and find out. (Suomenkielinen käännös valmistuu myöhemmin.)

”Tukahduttavan arkipäiväiset ainekset sekoittuvat hillittömän mielikuvituksen lentoon. Ironia on ollut tärkeässä osassa venäläisessä kirjallisuudessa ainakin Nikolai Gogolista lähtien. Kirjoittava neurologian dosentti Päivi Meretoja pureutuu ukrainalais-venäläiseen ironiaan Nenästä Sergei Dovlatoviin.

Risto Kormilainen arvioi Kaltiolle Andreas Tjernshaugenin tietokirjan Tiaisten salainen elämä (Atena 2016, suom. Ulla Lempinen).

Suomen historian kuvantekijöiden elämät ovat aiheena Ville Hännisen esseekokoelmassa Keskipäivän miehiä (Art House 2016). Kirjan luki ja kritikoi Reijo Valta.

Tämän Kaltion numeroon kanteenkin päätyi Pirjo Yli-Maunulan tuottama ja ohjaama esitystaideteos Torni. Arvostelussa kirjailija Essi Kummu toteaa vanhan vesitornin nousevan teoksen pääosaan.

Kuinka Kaltiossa seikkaileva Imaami Pulla liittyy Samuli Putroon? Ennen tätä ei ehkä mitenkään, mutta tänä syksynä molemmat pohtivat valkoisen heteromiehen identiteetin kiemuroita. Ville Ranta piirtää ja käsikirjoittaa edelleen.

Hautala ja tyttö ovat tässä verkko-Kaltiossa arvostellunkin Torni-teoksen kehyskertomuksen hahmoja. Tornin on puvustanut Heidi Kesti, ja valokuvat on kuvannut Janne-Pekka Manninen.

Hyrynsalmen Mustarinda-talosta meille kirjoittaa tällä kertaa neljän suun yhteistyö: Sallamari Rantala, Vappu Kannas, Océane Bruel ja Dylan Arnold viettivät Paljakalla syyskuutaan.

Viron kirjeenvaihtajamme Ville Hytönen raportoi tällä kertaa populaarimusiikista: 2013 muuttaessaan Tallinnaan hän sai herätyksen, joka havahdutti monen virolaisen 1970–1980-luvuilla.

Päätoimittajan eksistentialistinen pohdinta jatkuu, kun mikään ei tunnu tulevan valmiiksi. Niinpä pääkirjoituksetkin kirjoitetaan valvotun yön jälkeen lehden painopäivän aamuna.

Mitä ajattelivat viikinkiaikana tuhat vuotta sitten saamelaisista nuo meriä kyntävät skandinaavit? Teemaa varhaiskeskiaikaisten saagojen pohjalta tutkinutta Sirpa Aaltoa haastattelee Satu Räsänen.

Tommi Melenderin esseekokoelman Onnellisuudesta (WSOY 2016) Kaltiolle arvostelee Kuutti Koski. ”Pääasiassa teksti on tyylikkään hillittyä asiaproosaa”, Koski toteaa.

Juha Siron runokokoelma Babel (Palladium kirjat 2013) jäi pariksi vuodeksi Kaltion toimiston arvostelukappalepinoon, mistä Jussi Moilanen sen vihdoin löysi. ”Siron teos on kerrassaan lumoava kokonaistaideteos”, Moilanen summaa.

Oulun tunnetuin rokkibaari 45 Special tuli viime vuonna 25 vuoden ikään, mitä juhlistettiin muun muassa Anssi Junton kirjoittamalla kirjalla. Rock’n’roll-yliopiston kasvatit (Nispero 2015) luki Kaltiolle Matti A. Kemi.

Sarjakuvasankarimme Imaami Pulla osallistuu tällä kertaa kirjallisuusmatinean ja löytää uuden suosikkikirjailijan. Mutta miten reagoi taiteilija uuteen faniinsa?

Numeron 4/2016 kansitaiteilija JATZ on tänä kesänä mukana niin Limingan taidekoulun 50-vuotisjuhlanäyttelyssä kuin Kemin ja Aineen taidemuseoihin ripustetussa Lumipalloefekti 3 – Pohjois-Suomen biennaalissa.

Kaltio aloittaa yhteistyön Hyrynsalmen Mustarinda-talon ja Mustarinda-seuran kanssa; vakiopalstalla vaihtuvat kirjoittajat talon asukkaitten myötä. Sarjan aloittaa kevätkauden talossa työskennellyt Tiina Arjukka Hirvonen.

Eestin kirjeenvaihtajamme Ville Hytönen kuvailee tällä kertaa totuutta virolaisten avoimuudesta. ”Virolainen välttelee kiusallisia tilanteita”, Hytönen kirjoittaa. ”Hän ei osaa käsitellä sosiaalisuutta.”