Numeron 4/2016 kansitaiteilija JATZ on tänä kesänä mukana niin Limingan taidekoulun 50-vuotisjuhlanäyttelyssä kuin Kemin ja Aineen taidemuseoihin ripustetussa Lumipalloefekti 3 – Pohjois-Suomen biennaalissa.

Kaltio aloittaa yhteistyön Hyrynsalmen Mustarinda-talon ja Mustarinda-seuran kanssa; vakiopalstalla vaihtuvat kirjoittajat talon asukkaitten myötä. Sarjan aloittaa kevätkauden talossa työskennellyt Tiina Arjukka Hirvonen.

Eestin kirjeenvaihtajamme Ville Hytönen kuvailee tällä kertaa totuutta virolaisten avoimuudesta. ”Virolainen välttelee kiusallisia tilanteita”, Hytönen kirjoittaa. ”Hän ei osaa käsitellä sosiaalisuutta.”

Merja Männikön Kulttuuriosuuskunta Ilmeen ”Elämäntuntoa taiteesta” -hankkeesta kirjoittaman artikkeliparin jälkimmäinen julkaistaan nyt (edellinen numerossa 3/2016). Mitä ovat yhteisötaiteelliset Elämänkirjat? Lue niin tiedät.

Kulttuuritalo Valveen sanataidekoulu Oulussa on yksi lasten sanataideopetuksen kansallisia kärkitekijöitä. Mutta kuinka kieltä ja sanataidetta opetetaan lapsille? Marjaana Roponen haastatteli myös tamperelaisia alan ammattilaisia.

Pääkirjoitusinspiraatiota hakeakseen päätoimittaja matkusti tällä kertaa Rovaniemelle asti. Ruohonjuuritason kulttuuritoimijoiden neljä vuotta pyörittämän Valsan eli Valistustalon kohtalo kirvoitti kipakkaa krtitiikkiä.

Tommi Kinnusen esikoisteos Neljäntienristeys on kääntymässä oopperaksi Oulussa ensi vuonna, ja nyt Risto Kormilaisen arvioima Lopottikin ehti jo Turun kaupunginteatterin näyttämölle. Toimivat ne luettuinakin.

Kuutti Kosken esikoisromaani Kaira sijoittuu Rovaniemelle, kirjailijan entiseen kotikaupunkiin. Teoksen tyyli on velmuilevaa ja omaa nokkeluutta esittävää, Marjo Jääskä kritisoi, mutta se sopii minäkertojan suuhun.

Me Kaltion toimituksessa emme ota vastuuta sarjakuvataiteilijamme luoman hahmon tekemisistä. Emme halua kannustaa ketään lähtemään sotaan. Olemme pikemminkin pasifisteja, aseiden auroiksitakojia. Niin vain Imaami Pulla värvää.

Kansikuvaksi kesäkuun numeroon saimme Matti Aikiolta still-kuvan videoteoksesta Crime Scene. Aikio on yksi tämän kesän ympäristötaiteen Art Ii biennaalin taiteilijoista.

Jotta Kaltiota ei syytettäisi klikkijournalismista, mainittakoon heti tässä, että kyse on Rummun hylätyn avovankilan pakkotyölouhoksesta. Täällä Viron-reportterimme Ville Hytönen oli keväällä kuvaamassa musiikkivideota.

Tässä jutussa ei mainita kertaakaan Nikolai Rimski-Korsakovin ”Kimalaisen lentoa”. Sen sijaan Milla Koramo on haastatellut Oulun yliopiston tohtorikoulutettavaa Juho Lämsää, joka tutkii kimalaisten käytöstä.

Oululainen Osuuskunta Ilme tekee kulttuuria monialaisesti. Parin viime vuoden aikana Ilme on kunnostautunut erityisesti yhteisötaiteen projekteissa. Osassa mukana ollut Merja Männikkö kertoo enemmän.

Mikä on normaalia, mikä poikkeavaa? Milloin yhteiskunnan jäsen eroaa normista niin paljon, että hänet nimetään hulluksi tai mielisairaaksi, jopa eristetään muista jäsenistä? Näistä pohdinnoista pääkirjoituksen pähkäily tällä kertaa lähti liikkeelle.

John Williamsin romaani Stoner (suom. Ilkka Rekiaro, Bazar 2015) on saanut hyvän vastaanoton mediassa. Kaltiolle kirjan arvioi Juha Vähäkangas.

Jo pari vuotta sitten ilmestyi Kaltiollekin kolumnoineen Petri Vartiaisen esikoisteos Isäasentoja, omaelämänkerrallinen teos isäksi tulemisen keveydestä ja taakasta. Jussi Moilanen arvostelee kirjan, nyt.

Venäläisen avantgarden näyttely vuonna 2009 Turussa Wäinö Aaltosen museossa kohahdutti Suomen taidekenttää. Jyrki Siukonen on kirjoittanut väärennösskandaalista ja venäläisestä avantgardesta kirjan, jonka Kaltiossa kritisoi Reijo Valta.

Kaltion 2/2016 verkkoartikkelissa Kari Sallamaa jatkaa hulluus-teemaa tarkastelemalla erityisesti vuonna 1911 psykiatri Eugen Bleulerin luomaa skitsofrenia-luokittelua ja sen historiallista suhdetta 1900-luvun kapitalistiseen yhteiskuntajärjestelmään.

Varoituksen sana on paikallaan: tässä Kaltion sarjakuvassa hakataan maahanmuuttajia. Julkaisuvastuu on päätoimittajalla, mutta vastaanottamisen vastuu jokaisella lukijalla omassa sydämessään.

Numeron 2/2016 kansiteos on Hanna Kannon öljymaalaus ”Jean d’Arc”, joka on osana erilaisia hiihtäjiä kuvaavaa sarjaa Oulun taidemuseon näyttelyssä 29.5. saakka. Kanto jatkaa Lapin-kuvauksessaan 1700-luvun tutkimusmatkailijoitten perinnettä.