Korjaamontien treenikset purku-uhan alla
Välivainiolle on keskittynyt omaehtoisen kulttuurin tiloja. Niistä tunnetumpi, Tilaa kulttuurille ry:n ylläpitämä Tukikohta elää ja voi hyvin, mutta toinen on lopetusuhan alla.
Apua hakeva virolainen ja kylmäkiskoinen Suomi
Seppo Zetterberg: Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi. Docendo 2020.
Suomalaista tutkijamieltä ymmärrettävästi kaihertaa Viron politiikan kaikkien aikojen voimahahmo, moninkertainen riigivanem ja autoritaarinen presidentti Konstantin Päts. Ei vain hänen värikkään poliittisen uransa tai surkean loppunsa takia vaan siksi, että hänellä oli erityissuhde Suomeen.
Aiemminkin veljeskansojen välissä ja Suomenlahden molemmilla puolilla asuvia ihmisiä tutkinut professori Seppo Zetterberg kertaa läpi Pätsin pakolaisvuodet Uudellamaalla ja Terijoella, lämpimän suhteen presidentti Svinhufvudiin ja viimeisen hädän keskellä liittovaltiohaikailut Suomen kanssa.
Zetterbergin Päts-tulkinta on maltillisempi kuin aiemmin virolaisia suututtaneen dosentti Martti Turtolan. Turtolan teoksessa Presidentti Konstantin Päts (Otava 2002) kerrataan useaan otteeseen Pätsin ja tämän kanssa liittoutuneen kenraali Johan Laidonerin luovuttaneen Viron Neuvostoliitolle. ”Suomalainen historioitsija: Presidentti Päts oli kollaboraattori ja petturi!” luki järkyttyneen Postimees-lehden otsikossa Turtolan teoksen ilmestyttyä.
Zetterberg käsittelee kuitenkin valtiomies-liikemiestä muutenkin sovittelevasti. Monesti omia tienestejään politiikkaan liittänyt Päts ei saa huutia vanhoista neuvostobisneksistään eikä liioin Suomen suurlähetystövekslauksestaan, jossa hän oli välillä talon omistaja, välillä vuokralainen, mutta kulut maksatettiin Suomella. Miehityksen jälkeistä suunniteltua mutta epäonnistunutta pakoa länsimaihin Zetterberg käsittelee myös nopeasti.
Mutta huutia Päts saa epärealistisilla tulevaisuudenvisioillaan presidentinvirasta luovuttuaan 1940. Suomi-Viron liittovaltion lisäksi hän hahmotteli Latvian, Liettuan ja Puolan yhdistymistä omaksi valtiokseen tai jopa Yhdistynyttä Pohjolan tasavaltaa, johon Viro kuuluisi Pohjoismaiden kanssa. Zetterberg näkee Pätsin hapuilun kuitenkin historian traagisuuden rampauttamana ja depressioon sairastuneena miehenä, jota ilmeisesti myös huumattiin tai myrkytettiin epämääräisillä rokotteilla tuoreen miehityshallinnon toimesta.
Pätsillä oli kuitenkin perusteltu näkemys. Hän ei uskonut pienten valtioiden kykyyn vastustaa uutta itäistä supervaltaa vaan ainoastaan Tšekkoslovakian kaltaisiin liittovaltioihin. Suomelta ei kuitenkaan herunut vastakaikua aiempiinkaan Pätsin lähennysyrityksiin.
Vaikuttaakin siltä, että Suomen suhde Viroon on ollut jo paljon ennen Mauno Koivistoa varsin penseä. Kun nuoret tasavallat kävivät veljellisesti kohti tulevaisuutta, Virosta päin on pidetty enemmän yhteyttä Suomeen kuin päinvastoin. Kun riigivanem Päts ehdotti Kaarlo Juho Ståhlbergille erilaisia puolustusyhteistyökuvioita Venäjän varalta, Ståhlberg ei nähnyt Venäjässä välitöntä vaaraa Suomelle.
Zetterbergin monipuolinen Viron-tutkimus on saanut Päts-kirjassa kiinnostavia uusia lisäsivuja, tällä kertaa hieman populaarimmassa, rajatummassa ja jännittävämmässä muodossa, mutta edelleen ilman kärjistyksiä ja luotettavan rauhalliseen tapaan.
Maisemia saamelaisen nykytaiteen rinteiltä
Saamelaisen nykytaiteen suurnäyttely Eanangiella – Maan kieli on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Jenny Kangasvuo tutustui näyttelyyn.
European Capital of Culture: Next Stop – Elections
What lies beneath the shiny surfaces of Capital of Culture project? Lölä Florina Vlasenko ruminates on the feelings of Oulu artists and cultural workers on the ground level. [The article is written in March 2026.]
Meän Periferian yhteisöllinen syli on avara, innostava ja lämmin
Meän Periferia avasi toimintansa Meän Kulmassa Kemin keskustassa vuonna 2025. Mitä siellä tapahtuu? Anu Kolmonen kertoo.
Yhteinen hyvä
”Äiti soittaa. Pelkään pahinta. Vastaan.”
Jenni Kinnusen kolumni.
Mitä kulttuuripääkaupungistani halutaan kertoa ulkomaalaisille
Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi avattiin tammikuun puolivälissä. Kaltion Matti A. Kemi vietti viikonlopun kansainvälisen median edustajille räätälöidyssä ohjelmassa.
Keikalta keikalle, riimistä joikuun, livđestä leu’ddiin
Jenny Kangasvuo seurasi alkuvuonna Oulu2026:n Risku-ohjelmakokonaisuutta: ”Rájehis, ealli sámekultuvra” eli rajaton, elävä saamelaiskulttuuri.
Kulttuurivuoden 40 ensimmäistä päivää
Miltä näytti Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden alku kuvataidekriitikon silmiin? Leena Kangas kirjoitti Kaltiolle tunnoistaan ja kokemuksistaan.
Kyllä luonto puuhun ajaa
Jossain lähitulevaisuudessa ihmiset elävät skandinaavisen sisustustyylin mukaisissa sisätiloissa ja ainoa kosketus ulkoilmaan on roskalaatikoiden luona. Reijo Valta arvioi 2.4.2026 ensi-iltansa saaneen Oravan.
Tampereen elokuvajuhlilla nähtiin palkitun Rúnar Rúnarssonin vaikuttavaa taidetta
Eros Gomorralainen katseli 56. Tampereen elokuvajuhlilla sarjan Rúnar Rúnarssonin elokuvia, niin lyhyitä kuin pitkiä. Islantilaisen Rúnarssonin teoksissa tutkitaan usein suuria elämänmuutoksia.
Unelmat ja painajaiset kohtaavat tulevaisuuden Oulussa
”Xulu202x-projekti haluaa valaa tulevaisuudenuskoa paikallisiin nuoriin mutta törmää samaan aikaan kylmiin realiteetteihin ja ongelmiin, jotka vaikeuttavat unelmointia.” Marlene Hyyppä arvioi projektin pääteoksen S.I.E.L.L.Ä.
Eurooppatie 75 Välimereltä Jäämerelle
Kaltio ry osallistuu myös kulttuuripääkaupunkivuoden tekemiseen. Taiteilijajärjestö MUU ry:n kanssa toteutettava hanke ”E75 Taidebussi” (tai englanniksi E75 Art Bus) halkoo Euroopan Välimereltä Jäämerelle.
Kannessa: Ducica
Valokuvaaja Jaakko Heikkilän retrospektiivinen näyttely Ja minusta tuli ihminen esittelee Heikkilän laajaa tuotantoa. Näyttely on avoinna Aineen taidemuseossa Torniossa elokuun loppuun saakka.
Tasapainottelua
”Samanlaista tasapainotteluahan elämä lienee myös muilla taidetta ja kulttuuria tekevillä.” Päätoimittaja ajattelee taas taiteen sijasta rahaa.
Isäsarjan loppu
”Silti voi vain kehua, kuinka taitavasti kirjailija kuljettaa Weijon maallisen vaelluksen päätökseen.” Hannu Niklanderin Loivaa alamäkeä -sarjan viimeinen osa Kodit ja asunnot miellytti Timo Tossavaista.
Romaanidebyytti luo identiteetin asetukset ja alustat uudesti
”Stailattu nykykieli elävöittää huolellista kokonaisuutta”, mutta ”tarinan draamallinen jännite uhkaa hetkittäin puutua”. Maija Jelkänen arvioi Iida Aikion esikoisromaanin Muoviaurinko – Muitalus čálgama birra.
Metsäntutkimuksen usva ja hähmä
”Metsäteollisuuden edessä rähmällään oleva tiedeyhteisö rinnastuu toimintatavoiltaan niin kulttiin kuin mafiaan.” Tuomo Pirttimaa luki Teemu Kaskisen romaanin Yö ja usva.
Syntipukkitalous: Omelasista nykyajan politiikkaan
”Jokaisena yhteiskunnallisen epävarmuuden, taantuman ja kriisin aikana syntipukin ajatus nousee uudelleen esiin.” Suomeen ja Kokkolaan muuttanut Mousa pohtii maailman tilannetta.
Salmenperä tutkiskelee jälleen ihmisyyttä
”Vaikka elokuvassa ei oikeastaan tapahdu juuri mitään, se pitää mainiosti otteessaan”, Kaltion kriitikko Matti A. Kemi toteaa Aleksi Salmenperän Isänpäivästä.