Alakuloinen ja haikea perusvire, kaikkitietävä kertoja, maagisrealistinen vivahde. Marjo Jääskä arvioi Siina Tiuraniemen romaanin Jäämeri.

Matti Rinteen muistelmat toimivat johdatuksena suomalaisen yhteiskunnan henkiseen modernisaatioon 1950-luvulta alkaen. Näin ainakin näkee Juhani Rantala.

Marjo Jääskä kirjoittaa Tarja Leinosen Tuohitähtipuun olevan ”oudon rauhoittavaa luettavaa”. Lue, mitä muuta se on.

Matti A. Kemi arvioi Harry Salmenniemen viimeisimmän novellikokoelman rikastuttavaksi. ”Parhaimmillaan Salmenniemi on kuvatessaan nurkkaan ahdistettua ihmispoloa.”

Painetussa lehdessä suomennettuna julkaistu Neal Cahoonin essee julkaistaan verkko-Kaltiossa alkukielellä.

Elokuun Kaltion kansiteos on Raisa Raekallion ja Misha del Valin öljymaalaus ”Tivoli” tai ”La feria”. Kittilän Sirkassa asuva taiteilijapariskunta on […]

Toisen aallon saapumisaikaa arvuutellaan jo. On kuitenkin kesä, kauniit ilmat täyttävät Oulussakin patioita ja torinrannan kojuja. Mietin, oliko Pariisissa 1900-luvun […]

Ensimmäinen inkeriläinen pitkä elokuva jättää positiivisen mielikuvan, vaikka henkilöiden ja draaman jännite ei kovin sähköiseksi kasva. Ohjaaja Lauri Randla onnistuu erillisissä kohtauksissa kiteyttämään jotain 1980–1990-luvuista, Jarno Mällinen kirjoittaa.

Keväällä, kun koronaviruksen takia kaikki lähikontakti oli kiellettyä, ilmestyi kaksi suomalaisen lavatanssin historiaa käsittelevää tietokirjaa. Risto Kormilainen luki molemmat.

Tanssin hyvinvointivaikutukset ovat helpommin fyysisesti mitattavissa kuin monella muulla taiteenalalla. Hanna Poikonen on kiinnostunut myös niistä vaikeammin havaittavista muutoksista, joita tanssin ja taiteen kokemukset aiheuttavat aivoissa. Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä väitellyttä Poikosta haastatteli Kaltion Marlene Hyyppä.

Koronakevät sulki julkiset tilat ja keskeytti esittävän taiteen toiminnan. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen suunnittelupäällikkö Olli Rantala on tarkkaillut, miten kulttuuria tuodaan kotieristykseen.