Ayaan Hirsi Alin kirjan aihe on niin arka, että sen suomentajatkin esiintyvät vain pseudonyymeinä. Mitä ilmeisimmin teoksen teemoista on siis puhuttava. Karla Löfgren kirjoittaa Harhaoppisesta.

Kotirintaman tarinassa eletään sotavuotta 1941. Jarno Mällisen kolmas romaani ei sanaile yhtä kepeästi kuin kaksi ensimmäistä. Marjo Jääskä innostuu etenkin teoksen henkilöhahmoista.

Kajaanin taidemuseossa on 26.3.2017 asti esillä Caj Bremerin valokuvia Karjalan laulumailta. Anna Laakkonen jututti Bremeriä näyttelyn pystytyksen lomassa.

Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura (1952) on yksi tunnetuimmista suomalaisista elokuvista. Esseessään Esko Karppanen yhdistää sen Lapin mytologian lisäksi myös kalevalaisiin taruihin.

Painetussa Kaltiossa 1/2017 Kalevala Korun 80-vuotisjuhlanäyttelyä lähestytään näyttelyn tekijöitä haastattelemalla. Verkkolehden arvio pohtii, onko näyttelyssä enemmän markkinointia vai museota.

Punkero on musiikkinäytelmä, mutta ehkä vielä enemmän komedia ja kasvutarina.

Georges Bataille: Uskontoteoria. Niin & näin 2016. Georges Bataille (1897–1962), ranskalaisen filosofian enfant terrible, kuvataan usein liian epäsystemaattisena teoreettiseen haltuunottoon, […]

Hieman heikosti muistamani anekdootin mukaan erään helsinkiläisen kulttuurihenkilön vihjaillessa eräälle oululaiselle kulttuuritoimittajalle siitä, miten tämä valitsi kerran Finlandia-voittajaksi erään oululaislähtöisen […]

Tämän päivän dekkari on moniulotteinen, inhimillinen, kantaa ottava ja erilaisia ammattiryhmiä analysoiva. Itävaltalainen Ursula Poznanski on sijoittanut kolmannen dekkarinsa Äänet […]

Ville Hytönen on Savukeitaan kustannuspäällikkö ja toinen perustajista Erno Selänteen kanssa. Kustantamoa perustaessaan Hytönen oli ainoastaan 19-vuotias abiturientti. Tähän mennessä […]

Vahva pohjoisen herätysliike vanhoillislestadiolaisuus on siihen kuuluville turvallinen yhteisö, joka toimii monen tason turvaverkkona. Valitettavasti kääntöpuolena on tiukka kontrolli, joka […]

”Tukahduttavan arkipäiväiset ainekset sekoittuvat hillittömän mielikuvituksen lentoon. Ironia on ollut tärkeässä osassa venäläisessä kirjallisuudessa ainakin Nikolai Gogolista lähtien. Kirjoittava neurologian dosentti Päivi Meretoja pureutuu ukrainalais-venäläiseen ironiaan Nenästä Sergei Dovlatoviin.

Risto Kormilainen arvioi Kaltiolle Andreas Tjernshaugenin tietokirjan Tiaisten salainen elämä (Atena 2016, suom. Ulla Lempinen).

Suomen historian kuvantekijöiden elämät ovat aiheena Ville Hännisen esseekokoelmassa Keskipäivän miehiä (Art House 2016). Kirjan luki ja kritikoi Reijo Valta.

Tämän Kaltion numeroon kanteenkin päätyi Pirjo Yli-Maunulan tuottama ja ohjaama esitystaideteos Torni. Arvostelussa kirjailija Essi Kummu toteaa vanhan vesitornin nousevan teoksen pääosaan.

Mitä ajattelivat viikinkiaikana tuhat vuotta sitten saamelaisista nuo meriä kyntävät skandinaavit? Teemaa varhaiskeskiaikaisten saagojen pohjalta tutkinutta Sirpa Aaltoa haastattelee Satu Räsänen.

Tommi Melenderin esseekokoelman Onnellisuudesta (WSOY 2016) Kaltiolle arvostelee Kuutti Koski. ”Pääasiassa teksti on tyylikkään hillittyä asiaproosaa”, Koski toteaa.

Juha Siron runokokoelma Babel (Palladium kirjat 2013) jäi pariksi vuodeksi Kaltion toimiston arvostelukappalepinoon, mistä Jussi Moilanen sen vihdoin löysi. ”Siron teos on kerrassaan lumoava kokonaistaideteos”, Moilanen summaa.

Oulun tunnetuin rokkibaari 45 Special tuli viime vuonna 25 vuoden ikään, mitä juhlistettiin muun muassa Anssi Junton kirjoittamalla kirjalla. Rock’n’roll-yliopiston kasvatit (Nispero 2015) luki Kaltiolle Matti A. Kemi.

Tommi Kinnusen esikoisteos Neljäntienristeys on kääntymässä oopperaksi Oulussa ensi vuonna, ja nyt Risto Kormilaisen arvioima Lopottikin ehti jo Turun kaupunginteatterin näyttämölle. Toimivat ne luettuinakin.

Kuutti Kosken esikoisromaani Kaira sijoittuu Rovaniemelle, kirjailijan entiseen kotikaupunkiin. Teoksen tyyli on velmuilevaa ja omaa nokkeluutta esittävää, Marjo Jääskä kritisoi, mutta se sopii minäkertojan suuhun.

John Williamsin romaani Stoner (suom. Ilkka Rekiaro, Bazar 2015) on saanut hyvän vastaanoton mediassa. Kaltiolle kirjan arvioi Juha Vähäkangas.

Jo pari vuotta sitten ilmestyi Kaltiollekin kolumnoineen Petri Vartiaisen esikoisteos Isäasentoja, omaelämänkerrallinen teos isäksi tulemisen keveydestä ja taakasta. Jussi Moilanen arvostelee kirjan, nyt.